*

Jan Vapaavuori

Ei säästöjä ja kasvua vastakkain!, 25.5.2012

Osa eurooppalaisesta vasemmistossa on osan mediasta tukemana viritellyt keskustelun, jossa säästöt ja kasvu asetetaan epä-älyllisesti vastakkain. Retoriikan henki on "kiva kasvu" vastaan "pahat säästöt".

Kasvun välttämättömyydestä ei vallitse erimielisyyttä - joitakin naiiveja elämäntapaintiaaneja lukuunottamatta. Eurooppalainen porvarikenttäkin on mitä lämpimin kasvupolitiikan kannattaja ja puolestapuhuja. Ne eivät kuitenkaan ole vastuullisen valtiontalouden hoidon vastakohta. Eikä järkeväksi kasvupolitiikaksi kelpaa meille ihan mikä tahansa.

Olen Kokoomuksen eduskuntaryhmän nimissä useaan otteeseen todennut, että "valtiontalouden sopeuttaminen on välttämätöntä, mutta vielä välttämättömämpää on kasvuun panostaminen". Nämä kulkevat kuitenkin pitkälti käsi kädessä.

Kyllä Euroopassakin kasvun edellytykset ovat parhaat niissä maissa, jotka ovat vastuullisesti hoitaneet budjettejaan. Ja kyllä kasvu on eniten hakusessa siellä, missä velkaantuminen on rajuinta.

Kyse on monista asioista. Yhtenä näistä kyse on luottamuksesta, luottamuksesta valtion kykyyn hoitaa asioitaan, mikä näkyy matalampina korkoina paremmin asiansa hoitaneissa maissa. Matalilla koroilla puolestaan on dramaattisen paljon helpompaa lähteä tavoittelemaan kasvua kuin korkeammilla koroilla.

Säästäminenkin muuten on sana, jota väärinkäytetään järkyttävällä tavalla ihan alituiseen. Useimmissa tapauksissa kyse on vain ylivarojen elämisen vähentämiseksi.

Nykypäivän poliittisen logiikan yksi murheellisimpia ilmentymiä on kouristuksenomainen tarve näyttäviin paketteihin. Näyttävyys puolestaan mitataan useimmiten vain ja ainoastaan rahassa. Vaikutelmaksi on tullut, että vain miljardimäärillä on merkitystä.

Luonnollinen jatke tälle ajattelulle on nousussa oleva taipumus elvytysinvestointien vaatimiseen. Velkavetoinen, massiivisiin julkisiin panostuksiin nojaava velkaelvytys ei kuitenkaan ole oikea tie, ei myöskään kasvun kannalta.

Elvytys on luonteva toimintatapa suhdannekriisissä, silloin kun kilpailukyky on lähtökohtaisesti kunnossa, mutta talous suhdannesyistä tilapäisesti sakkaa.Tällöin elvyttämällä pyritään pitämään talouden pyörät pyörimässä ja välttämään tilapäisten ongelmien synnyttämät pysyvät menetykset.

Eurooppa ei ensisijaisesti kuitenkaan kärsi suhdanne-, vaan rakennekriisistä. Tarvitsemme sellaisia toimia, jotka luovat jotain pysyvää uutta. Tilapäisillä toimilla ei voi hoitaa ongelmia, jotka eivät ole luonteeltaan tilapäisiä. Tarvitsemme sellaisia toimia, jotka luovat edellytyksiä pitkän aikavälin kasvulle ja pysyville työpaikoille, tilapäisen helpotuksen sijasta.

Nämä toimet eivät muuten aina maksa maltaita. Saksan ja Ruotsin kehutut työmarkkinauudistukset eivät ole maksaneet kai senttiäkään. Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden luominen on muusta kuin rahasta riippuvaista. Eikä työurien pidentäminen ole budjettien menopuolen asia.

Nämä kaikki ovat kuitenkin omiaan luomaan kasvua. Pysyvää kasvua. Ja ilman, että niitä asetetaan vastakkain säästöjen kanssa. Päinvastoin, tällaiset rakenteelliset toimet sekä stimuloivat kasvua, että kaupan päälle vielä aikaansaavat säästöjäkin.

Kyse ei ole joko-tai, vaan sekä-että. Kasvua tarvitaan, mutta sen pitää olla aitoa ja pysyvää. Eikä se siksikään voi perustua tilapäisiin taikatemppuihin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Tuula Hölttä

Jan V :"Retoriikan henki on "kiva kasvu" vastaan "pahat säästöt"."

Nykyisenä "nukkuvien puolueen" kannattajana olen sitä mieltä, että "retoriikan henki" ei [ainakaan itselläni] ole "kiva kasvu" vastaan "pahat säästöt", vaan valtaeliitin/korporaatioiden yhteiskunnan tukea eniten tarvitsevien kustannuksella tapahtuvat "pahat säästöt" omien poliittisten hiekkalaatikkojensa "pelastamiseksi".

Hyvä ja ainakin toistaiseksi toteutumaton visio mielestäni olisi se, että "Tehtäviään hoitaessaan luottamushenkilöiden on toimittava yleisen edun mukaisesti eikä yksinomaan edistettävä suoraan tai välillisesti omaa etuaan tai yksittäisten henkilöiden tai ryhmien etuja tavoitteena suora tai välillinen henkilökohtainen hyöty."

Mielestäni on tragikoomista, että sdp asemoituu henkilövalinnoillaan yhä enemmän korporaatioiden puolueeksi ja etäispäätteeksi, jolloin sen on mahdoton toteuttaa sitä alkuperäistä valtion ideaa, jossa "valtio pyrkii tasoittamaan taloudellisia vastakohtia ja hillitsemään etuyhteisöjen taistelua, jakaen näiden kesken oikeutta."

Sdp:n valinnoilla yhteiskunnan osaoptimointi ja tuloerojen kasvu vain palkansaajien etuja ajavana jatkuu.

Jukka Korhonen

"Eikä työurien pidentäminen ole budjettien menopuolen asia."

"Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli maaliskuun lopussa työttömiä työnhakijoita yhteensä 246 100"
"Työvoimapoliittisilla toimenpiteillä sijoitettuja oli maaliskuun lopussa 115 000"
http://www.tem.fi/?89506_m=106344&s=2467

246 100 + 115 000 = noin 360 000

Päälle tulevat:
- varhaiseläkkeelle pakotetut
- vastentahtoisesti osa-aikatöissä olevat
- työpaikan puutteen takia esim. kotiäidiksi tai jatkokoutukseen (tai muuhun koulutukseeen) siirtyneet
- syrjäytyneet/ syrjäytetyt

Ja sokerina pohjalla:
"työlliseksi lasketaan henkilö, joka työskentelee yhden tunnin viikossa rahapalkkaa vastaan."
http://yle.fi/uutiset/tyottomien_maara_nousussa/61...

Arvo Kuusela

Mitähän mieltä blogisti mahtaa olla rahan painannasta tilanteen helpottamiseksi?

Tämä ei tosin toisi pysyvää parannusta tilanteeseen joka on pysyvä, eikä tilapäinen, kuten bogisti blogissaan oikein toikin asian esille. Se ei tuo pysyvää parannusta koska tyypillisesti rahan painannan aiheuttama rahan arvon heikkeneminen on korvattu palkankorotuksin ja sen seurauksena kaikki taas nousee ja taas kilpailukyky on ennallaan, eli lian huono jotta pystyisimme työmme tuloksilla kilpailemaan globaaleilla markkinoilla.

Eivätkö nyt politikot, tai jotkut muut, millään voi keksiä jotain jolla tämä kierre saadaan katkaistua ja ruuvattua kilpailukykyruuvi sellaiseen asentoon jolla talous toimii ilman lisävelanottoa ja niin että vanhaa velkaa vielä pystyisi lyhentämään.

Eikö ole mitään keinoa millä politikko saataisiin julistamaan kansalle tätä surusanomaa, että elintasoa pitää laskea, ja eikö ole mitään keinoa saada populistipolitikkojen sanoman valheet paljastettua kaikelle kansalle, etteivät ne aina ja joka kerta lankeaisi äänestämään vääriä ihmisiä?

.

Käyttäjän anttiliikkanen kuva
Antti Liikkanen

Innovaatioiden ja sitä kautta kertyvien lisäarvojen perässä pitää olla, se on selvä.

Innovaatiot eivät lähde pellepelottomien aivoista pelkästään kriisien provosoimina maailmalle lisäarvoa tuottamaan, tarvitaan myös kykyä uskoa omaan järjestelmään (kunta-maakunta-valtio-EU-ihmiskunta-solidaarisuus).

Horisontti-ohjelma on varmaankin se, mihin blogisti viittaa (huippututkimus, teolliuuden uudistaminen, yhteiskunnan haasteisiin vastaaminen).

Jos tämä ohjelma (80 miljardia) halutaan todella saada poimimaan ne sadat miljardit lisäarvoina, joita on oltava hakusessa, tarvitaan uskoa niissä piireissä, joissa pellepelottomat ovat angrybirdsejaan ideoimassa.

Onkos sitä?

Eli ovatko päättäjät (Vapaavuori, Katainen, Häkämies, Wahlroos, mutta myös kansliapäälliköt ja konttorirotat, huolto-armeijoista puhumattakaan) nyt solidaarisia toisilleen ja yhteiskunnilleen vaiko sitä samaa, mitä viime kuukausina on uutisoitu:

Ei Angrybirds vaan Greedyfrogs ne ovat olleet, IRL.
(Finnair-Neste-Fortum ja muut optiot, Wahlroos, Juhana Vartiainen, aasialaisomisteiset keikkalääkärifirmat, HRK...)

Tuula Hölttä

Antti L :"Innovaatiot eivät lähde pellepelottomien aivoista pelkästään kriisien provosoimina maailmalle lisäarvoa tuottamaan, tarvitaan myös kykyä uskoa omaan järjestelmään (kunta-maakunta-valtio-EU-ihmiskunta-solidaarisuus)."

Ihan uteliaisuudesta: mitä muuta kestävää vero- tai muiden julkisten varojen avulla luodut "innovaatiot" ovat saaneet aikaan, kuin poliittisten rakenteiden jopa valtiorajat ylittäviä ja verovaroilla kustannettuja "konsulttihimmeleitä", joiden "konsulttifraasien" perusteella ei ole viitsitty tehdä "aikuisen oikeita" numeerisia kannattavuus- tai investointilaskelmia puhumattakaan siitä, että niiden tavoitteita ja todellista taloudellista hyötyä tai tuottavuutta olisi mitenkään seurattu. Tietojeni mukaan nämä "konsulttihimmelit" ovat jääneet aiempina vuosina vaille mitään tuloksia. En oikein jaksa uskoa siihen, että esimerkiksi Kuolan niemimaalla jollekin lukiolle suomalaisten verovaroilla kustantamat lumiveistokset edustaisivat mitään erityisen "kestävää kehitystä".

Itseni kaltaiselle "koviin" matemaattisiin ja laskettaviin kustannusarvioihin ja tulosseurantaan perehtyneelle kaikenlaiset julkisen sektorin tuottamat konsulttifraasit ovat pelkkää huu-haata.

Käyttäjän anttiliikkanen kuva
Antti Liikkanen

Tuula H

Olemme eri asiassa?

Minä pohdin tuulimyllyjen, rikkipesureiden ja turva-apparaattien maailmassa, en ministeriöiden tms konsulttihimmeleiden maailmassa

Jos joku Kakkonen johtaa kioskia, jossa on pellepelottomia ja saa ideapankilleen tukea jostain jyri-byroosta sen aikaa, että aurinkoenergiaa aletaan itävalllan mallilla tai antwerpenin keinoin saada Kakkosen pankkitiliä hyvittävään kuosiin, ollaan sillä "viihtymisalueella", jota tarkoitin.

Jos joku lääkärivuokraamo malttaa olla myymättä osakkeitaan lontoonpörsseihin ja kehittää tuotettaan sellaiseksi, että se malagallekin kelpaa ja ne sen ostavat (ei firmaa vaan tuotteen), ollaan sillä viihtymisalueella, jota tarkoitin.

Nämä firmat ovat joko niin viehkoja, että pellepelottomat siellä jonkun vuoden hilakitkuttimia kehittävät tai niiden johtajat niin erityisiä, että motivoituvat niitä ilomantseissaan kehittämään.

Mutta se vaatii noilta osapuolilta solidaarisuutta pohjoiskarjalaisuudelle, itäsuomalaisuudelle, suomalaisuudelle, eurooppalaisuudelle ja ihmiselle.
Ei pelkkää greedyfroggsia vaan myös angrybirdsiä.

Sitä solidaarisuutta hyvä ja sitouttava hallinto, jota blogaaja tuossa kait haluaa olla edustamassa, voi synnyttää, vahventaa tai pitää yllä.

Ari Hämäläinen

Tuula hyvä, älä ole noin pessimistinen. Saatiinhan tänne kokonainen projektiammattilaisten klaani tekemään tietoyhteiskunta-strategioita ja muita pellonparannustarpeita.

Jos ei yhteiskunta projekteista suuria hyötynyt niin tyypit itse joka tapauksessa vetäisivät jonkun lantin taskuihinsa! Eli ei voi väittää rahojen täysin hukkaan menneen! :-)

Käyttäjän tarjaparkkila kuva
Tarja Parkkila

'Kiva kasvu' tarkoittanee sitä, että nostetaan veroja ja supistetaan palvelurakennetta, että voidaan jakaa toimeentulotukea yrityksille ja palkata sille työntekijät, näin yritys pystyy sitouttamaan sitoutumiskyvyttömiä johtajia kantamaan porvarillista vastuuta ja vaalimaan sijoittajien etua.

Tässä kasvaa sitoutumiskyvyttömien ja sijoittajien 'kiva'.

Mitä tämä tarkoittaaa elämäntapaintiaanille? Jos elämäntapaintiaani on säästänyt vuosikausia, tai ottaa lainaa korjatakseen tiipiitään vaikka viidellä tonnilla, hän saa telttakangasta vain neljällä tonnilla, koska yksi tonni menee verona jonnekkin palvelurakenteiden reservaattisuunnittelun kuntauudistuksiin/supistuksiin ja kivan kasvun elvytyksiin....yrityksille, sitoutumiskyvyttömille ja sijoittajille.

Ja jokaisesta leipäpalasta 'naivi elämäntapaintiaani' maksaa palveluiden heikentämisen kukkaroon arvonlisäveroa, vaikka hänen arvonsa vain laskee kaiken aikaa ja tulevaisuudessa, reservaatin kerrossängyssä, laajenevan asiakaspiirin kuolemanodotus keskuksissa, hän edelleen maksaa arvostaan lisäveroa, vaikka sitä voisi todemmin kutsua arvonalennusveroksi.

Jouko Koskinen

Kyllä naivissa impivaaralaisuudessa on puolensa. Lasten hyväksikäyttö voidaan nähdä hyväksyttynä proteiinitarpeen tyydyttämisenä. http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thum...

Tuula Hölttä

Antti L :"Minä pohdin tuulimyllyjen, rikkipesureiden ja turva-apparaattien maailmassa, en ministeriöiden tms konsulttihimmeleiden maailmassa..."

Hmm...kaipa tuon voisi käsittää niinkin, että kun itse pohdin asioita yhteiskunnan syrjäyttämien kansalaisten maailmassa, niin te "valtaeliitin edustajat" viihdytte paremminkin heidän arkipäivästään irronneen puolue-eliitin turvaamassa "tuulimyllyjen" tms. maailmassa.

Fakta kun on kuitenkin se, että ministeriöt virkamiehineen voisivat lainsäädännöllään turvata myös yhteiskunnan tukea eniten tarvitsevien hyvinvoinnin ja ihmisarvoisen elämän, jos tahtoisivat...mutta kun eivät vaan tahdo...

Käyttäjän uutisvahti kuva
Kari Ahlava

Saksa aikoo johtaa Eurooppaa. Siellä on konkreettinen suunnitelma, mitä kuka missä ja milloin. Se ei sisällä lisälainan ottoa.

http://uutisvahti.blogspot.com/2012/05/spiegel-ber...

Raimo Karppinen

Aika läpinäkyvää retoriikkaa.

Siis säästetään julkisista menoista - erityisesti terveydenhuollosta ja kunnallistekniikasta ja muusta infran kunnossapidosta.

Sitä mukaa kun näitä yksityistetään saadaan näennäistä kasvua, joka sekin on aluksi vain velkavetoista ja kuihtuu sitä mukaa, kun voitot tuloutetaan Suomen verottajan ulottumattomiin.

Erinomaisen ennakoitavissa oleva tulokulma jo tutuksi tulleesta pastakoneesta.