Jan Vapaavuori

Telakkakauppa osoitti, että omistajuudella on merkitystä

Maanantaina julkistettu Turun telakan kauppa on julkisuudessa otettu erittäin hyvin vastaan. Poikkeukselliseen tyytyväisyyteen onkin aihetta, onhan kaupalla suuri merkitys paitsi Turun telakalle itselleen myös telakan suuruuden takia koko Turun talousalueelle.

Erityisen merkittäväksi kaupan tekee se, että vaikutukset ulottuvat ratkaisevalla tavalla koko toimialaan. Vaikka suomalainen meriteollisuus onkin paljon muuta kuin telakkamme, kilpailukykyinen ykköstelakkamme tarjoaa vailla vertaa olevan alustan ja näyteikkunan koko alan kehittämiselle. Suomi on perinteikäs meriteollisuusmaa. Nyt meillä on parhaat mahdolliset edellytykset saada jatkoa tälle kunniakkaalle historiallemme.

Jo ensikommenteissa on varsin yleisesti ja yksimielisesti todettu, että valtio sai saksalaisesta Meyer Werftistä parhaan mahdollisen kumppanin. Sillä kuka päävastuun telakan tulevasta toiminnasta ja kehittämisestä ottaa, on siis väliä. Omistajuudella on merkitystä.

Meyer on 1700-luvulla perustettu saksalainen perheyhtiö, joka on siitä asti harjoittanut menestyksellistä ja kannattavaa liiketoimintaa tällä vaikealla ja globaalisti kilpaillulla toimialalla. Yhtiötä pidetään yleisesti yhtenä maailman tehokkaimmista ja parhaimmista telakkayhtiöistä. Meyer tuo telakan kehittämiseen nyt rahaa, mutta ennen kaikkea ainutlaatuista osaamista. Juuri tämän osaamisen merkitystä ei yksinkertaisesti voi yliarvioida. Omistajuus on muutakin kuin pääomaa.

Ero menneeseen on huima. Aiemmat korealaiset omistajat eivät itse asiassa tuoneet telakalle sen paremmin rahaa kuin osaamistakaan.

Valtio on Teollisuussijoituksen kautta mukana uudessa yhtiössä 30 %:n osuudella. Valtio tuo osaltaan rahaa hankkeeseen, vaikkakin olennaisesti vähemmän kun mitä julkisuudessa tunnutaan spekuloitavan. Valtion kokonaispanostusta telakkaan ei liikesalaisuuksien suojaamisen takia ikävä kyllä voida tehdä. Valtiolla ei itsellään ole syytä olla lukuja kertomatta, mutta asia ei yksinkertaisesti ole pelkästään meidän käsissämme. Hyvä on kuitenkin mieltää, että valtion on tarkoitus jatkossa irtautua sijoituksesta, ja että oli alkuvaiheen panostus mikä tahansa, pyrkimys on saada se korkojen kera irtautumisen yhteydessä takaisin.

Sen sijaan – ja tämä on rehellistä myöntää – valtio ei tuo mukanaan relevanttia telakka-alan osaamista. Valtiolla ei ole sellaista telakkatoiminnan liiketoimintaosaamista tai markkinatuntemusta, josta telakalle olisi olennaista lisäarvoa. Ei voi olla, eikä pidäkään olla. Valtion mukaantulo toimii katalyyttina, joka antaa uudelle yhtiölle hyvän ja hieman turvatumman lähdön, mutta vetovastuun yhtiön toiminnasta ottaa alusta alkaen Meyer.

Tämä on tärkeää pitää mielessä kun arvioidaan valtion roolia harjoituksessa ja myös sitä edeltäneessä varsin pitkässä prosessissa.

Se vähäinen kritiikinpoikanen, joka hallituksen toimiin on kohdistettu liittyy siihen, että prosessi kesti pitkään ja että alkuvaiheessa olisi pitänyt olla aktiivisempi tai toimia toisin. Uskallan olla tästä eri mieltä, vaikka tavallaan jäävi olenkin.

Valtion ei olisi ollut mitään järkeä lähteä korealaisen STX:n kumppaniksi telakkayrittäjinä. Valtio olisi toki periaatteessa voinut tuoda yhtälöön sellaista rahaa, jota korealaiset eivät suostuneet telakkaan laittamaan, mutta tämä ei olisi pelastanut kokonaisuutta, vaan ainoastaan ajanut valtion osaksi STX:n emoyhtiön kurjistumiskierrettä. Tätä kautta se olisi tullut veronmaksajille hyvin kalliiksi, eikä silti olisi riittänyt turvaamaan telakan jatkuvuutta. Veronmaksajan kukkarolla olisi todennäköisesti käyty uudelleen ja uudelleen ilman että toiminta kuitenkaan olisi kääntynyt kannattavaksi ja työpaikat kestävällä tavalla turvatuiksi.

Prosessin aikana moni – myös telakan varsinaisessa vaikutuspiirissä – tuli vakuuttuneeksi siitä, että telakan toiminnan jatkuminen edellyttää muutosta telakan omistajuudessa. Jotta tämä olisi mahdollista, telakan korealaiset omistajat piti saada myyntihalukkaiksi. Tämä vei aikansa, mutta oli täysin välttämätöntä, jotta asiassa lopulta voitiin päästä onnelliseen loppuratkaisuun.

Valtiovalta toimi prosessissa koko ajan johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti. Tavoitteena oli uskottavan ja osaavan teollisen kumppanin löytäminen, joka saattaisi ottaa vetovastuun telakasta. Tähän pääseminen edellytti prosessin aikana erilaisia välivaiheita, jotka vain piti hoitaa, vaikka se aikaa veikin. Tämän takia oli myös tärkeää, ettei eri vaiheissa suin päin rynnätty antamaan rahaa sille, joka kulloinkin sitä oli pyytämässä, vaan orkesteroida harjoitus siten, että lopulta päädytään omistajuuden kannalta kestävään ratkaisuun.

Valtio STX:n kumppanina ei olisi ratkaissut mitään, valtio Meyerin kumppanina sen sijaan pystyy tuomaan yhtälöön lisäarvoa. Kestävä kasvu ja mm. työpaikkojen turvaaminen voi lopulta perustua vain kannattavaan liiketoimintaan. Valtion mukaantulo sinänsä ei tee mistään liiketoiminnasta kannattavaa. Omistajuudella toden totta on merkitystä, muutakin kuin rahallista.

Valtion päätöksentekoa helpotti se, että eräissä kriittisissä vaiheissa olisi kaiken lisäksi ollut laitonta ryhtyä hätärahoituksella tukemaan silloista heikkoa omistajaa. Tästä näyttää vieläkin vallitsevan väärinkäsityksiä, jotka ainakin osin taitavat olla poliittisista syitä tahallisia väärinymmärryksiä.

Telakkaoperaatio osoitti, että kansallista teollisuuspolitiikkaa voidaan valikoiduissa tapauksissa tehdä – ja tulee tehdä, mutta tiukasti markkinataloussijoittajan periaatteita noudattaen.

Mitä kestävään omistajuuteen tulee, se kannattaisi laajemminkin ottaa elinkeinopolitiikan (laajasti ymmärrettynä) ohjenuoraksi. Jokaisen yrityksen taustalla on omistaja tai useampi omistaja. Viime kädessä yritykset eivät tee päätöksiä, vaan niiden omistajat. Jos ja kun haluamme, että Suomi saadaan kasvu-uralle, maamme pitää olla houkutteleva liiketoimintaympäristö – juuri omistajien kannalta.

The post Telakkakauppa osoitti, että omistajuudella on merkitystä appeared first on Jan Vapaavuori.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Hyvä suoritus, tuo Meyerin mukaan saaminen. Harmi, ettei sinusta tullut pj ja pääministeriä....

Käyttäjän VesaHytnen kuva
Vesa Hytönen

Toiset pyöräilee ja ui, toiset hoitaa asialliset hommat. Kyllä Jannelle on vielä käyttöä isommissakin tehtävissä.

Kerrankin voidaan huokaista ja todeta, että "oikein sammutettu"!

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Ilmarin kanssa täysin samaa mieltä, vähän .. sanonko mitä? Näillä mennään.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Tämä oli selventävä kirjoitus liittyen aikatauluihin, eli korealaisen STX:n kanssa ei kannattanut toimia ja Meyer Werft pelasi aikaa. Ministeri on sanonut myös, että kauppoja saksalaisten kanssa oli hierottu puolitoista vuotta: http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-12887217872...

Koko ajan tässä olivat pelissä yhtenä muuttujana myös saksalaisen TUI Cruises -varustamon miljarditilaus eli telakkakaupan tekeminen ei liene ollut Suomen valtion näkökulmasta helppoa, ja venyminen piinasi koko toimialaa.

http://yle.fi/uutiset/turun_telakka_saa_miljarditi...

Veikkaan myös, että Meyer osasi puristaa STX:n kanssa hinnan aika alas. Sillä kun ei ollut kauhea kiire kauppoihin.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Saksalaiset näkivät kokonaistilanteen ja malttoivat katsoa pelin loppuun asti. Varmasti tuli oiva tuntipalkka.

Jannelta 10 arvoista työtä.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Vapaavuori ja koko taustatiimi ansaitsee hatunnoston pitkäjänteisestä ja johdonmukaisesta työstä. Pyytäisin kiinnittämään huomiota koulutuksen kehittämiseen koskien koko toimittajaverkostoa. Olisiko tässä oivallinen tilaisuus uudistaa oppisopimuskonsepti ottaen Saksasta konkreettista oppia ja opetusta. Meriteollisuuden kehittämisessä ja tuotannossa tarvitaan todella laaja-alaista osaamista, mikä on sirpaloitunut pieniin erikoisosaamisalueisiin. Sopii erinomaisesti räätälöityihin oppimispaketteihin työpaikat keskiössä. Porukkaa jää runsaasti eläkkeelle ja nuorta voimaa tarvitaan. Näin pidetään parhaiten työtä Suomessa ja maakunnissa.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Hyvä idea Turunen, kunhan vain ottaisivat kopin pallon ollessa vielä ilmassa.

Käyttäjän VesaHytnen kuva
Vesa Hytönen

Minulle on jäänyt johonkin aivolokeroon muistiin kirjoitus Turun Sanomissa jouluna 2012. Siinä suoraan syytetään Pertti Salolaista siitä, että hän olisi neuvotellut Suomen telakoiden alasajosta ja suurimittaisen laivateollisuuden alasajosta EU-sopimuksen yhtenä ehtona. Minua kiinnostaisi tietää mikä tässä on totuus.

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/428817/Lai...

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Nyt jää nähtäväksi paljonko suomalaisia rauta- ja känsäkouria telakka työllistää? Tulee mieleen EU:n tavaroiden ja työvoiman vapaa liikkuvuus. No ei liene syytä huoleen? Suomalaista risteilyalusten valmistukseen liittyvää ammattitaitoa, osaamista ja aikataulussa pysymistä on vaikea päihittää.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Suomalaista risteilyalusten valmistukseen liittyvää ammattitaitoa, osaamista ja aikataulussa pysymistä on vaikea päihittää."

Vapaavuori kuitenkin mainitsi että saksalaistelakka toi luottamuksen Turun telakalle, mietin eikö suomalaisiin luoteta? Puuttuko omanarvontuntoa vai onko kyseessä Kokoomuksen ideologia, ehkä totuus on ettei EU olisi hyväksynyt suomalaista telakkatoimintaa ellei pääomistaja ole toisesta maasta.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

En nyt suoraan löytänyt tuosta tekstistä viittausta luottamukseen. Joten tulkitsen Vapaavuoren tarkoittaneen sitä, että Meyer omistajana toi Turkuun luottamuksen omistajaan. STX ei sitä ollut tehnyt eikä olisi enää kyennyt tekemään. Suomessa taas ei ollut riittävästi pääomaa koko telakan hankkimiseksi puhtaasti suomalaiseen omistukseen, joten sitäkään kautta ei olisi saatu luottamusta.

Vaikka en mikään suuri Kokoomuksen kannattaja olekaan, niin tässä STX tapahtumaketjussa olen kyllä pitänyt Vapaavuoren esiintymistavasta alusta alkaen. Äijällä hermo piti koko ajan, vaikka oppositio, myös Keskusta, pyrki puhtaan populistisesti hiillostamaan. Joten kuten Schepel jo totesi, minäkin olisin mielelläni nähnyt Vapaavuoren Kokoomuksen puheenjohtajana.

Hiukan särmäinen nuoruus voi olla etukin. Silloin tietää, että virheidenkin jälkeen on elämää.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #21

"Suomessa taas ei ollut riittävästi pääomaa koko telakan hankkimiseksi puhtaasti suomalaiseen omistukseen"

Tarkoitatko että Suomen valtiolta on luotto loppunut?

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #22

Tarkoitus ei kai missään vaiheessa ollut, että valtio ryhtyisi meriteollisuuden yrittäjäksi. Kuten Vapaavuori totesi, valtio ei tuo yritykseen meriteollisuuden osaamista.

Onhan tuossa riskinsä. Voihan olla, että Meyerkin toimii kuten STX yritti toimia, eli lypsää valtiolta rahaa. Mutta ilmeisesti tällä hetkellä on olemassa luottamus, että Meyer ihan oikeasti sijoittaa yritykseen.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen Vastaus kommenttiin #25

Ilmeisesti unohdit että valtio on ostanut itselleen Akerin laivansuunnitteluyhtiön.....jolla on mm Aalto yliopiston kanssa kilpaileva jääallas jäänmurto ominaisuuksien tutkimisiin....

lisäksi Saksan ja Suomen(tekes) valtiot ovat perustaneet kevään aikana yhteisen rahaston uusien innovaatioiden rahoittamisiin teollisiksi tuotteiksi.

tämän kaiken kun lisää EU:n laivanrakennuksen innovaatituen käyttöön niin valtion mukana olo tuo kyllä aikamoisen helpotuksen suunnitteluun ja uusien käytäntöjen mallien ja laivanosien tuomiseen telakkateollisuuteen....

Ja päätöksethän tehdään poliittisesti, tähän asti ainakin niin ettei muuta laivanrakennuksen mahdollisuutta kuin olemassa olevaa, suurinta tuetaan ja sille järjestetään asetuksia muuttamalla ja soveltamalla kaikki mahdolliset tuet.... nimimerkillä kokemukset valtion laivanrakennuksen tukipolitiikasta vuodesta 2007. katso mm www.e-lass.eu mikä on jätetty täysin tukien ulkopuolelle vaikka valtio on sitoutunut kestävän kehityksen mukaisesti siirtämään sisämaan kuorma auto liikennettä raiteille ja vesiliikenteen piiriin.....ei vaikka oikeuskansleri on huomauttanut lvm infra suunnittelun olevan virheellistä, jossa vesiliikenteen kehittäminen on jätetty täysin tekemättä, huomioimatta ja mahdollisuuksista eduskuntaa ja hallituksta informoimatta.

Toin nämä mahdollisuudet esille tammikuussa 2013 kun eduskunnan talousvaliokunta pyysi selvitykseni suomen telakkateollisuuden uusista mahdollisuuksista.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #29

Myönnän, että kokonaisnäkemykseni meriteolllisuudesta on hyvinkin puutteellinen. Joten katson kyllä asioita silloin enemmän tunteella kuin viileästi analysoiden.

Pääsääntöisesti en pidä valtionyrityksistä. Ne sopivat silloin, jos kyseessä on koko yhteiskuntaa palveleva toiminto. Tai silloin, jos jonkin asian käynnistämiseen valtio on ainoa toimija, joka pystyy hankkimaan tarvittavat pääomat.

Valtion omistama laivasuunnitteluyhtiö. Syntyykö eturistiriita, jos yhtiö suunnittelee sekä Meyerille että muille toimijoille? Yhteinen innovaatiorahasto. Kieltämättä syntyy uhkakuva, että Meyer on tukia hakiessa muita edullisemmassa asemassa.

Siitä huolimatta pidän syntynyttä kauppaa positiivisena ja tässä tilanteessa kohtuullisen kelvollisena. Mutta olet myös oikeassa. Uusia mahdollisuuksia pitäisi etsiä. Ja suurten tukemisen pitäisi olla poikkeustilanne, ei perustoimintaa. Laki ja moraali eivät vain ilmeisesti siinä tilanteessa sovi kovin hyvin yhteen. Suurella on yleensä aina paremmat mahdollisuudet ajaa etuaan lain turvin.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen Vastaus kommenttiin #30

Samoin pidän syntynyttä tilannetta positiivisena ja kohtuullisena.

Sitä en pidä positiivisena ja kohtuullisena,että valtio(lue lvm/finnvera /tem/ely keskukset) tukee selkeästi vain yhtä mahdollisuutta kuten tässä syntynyttä turun telakka ratkaisua.

Koko kaupanhan on mahdollistanut se että Finnvera on taannut rahoituksen kahteen laivatilaukseen, samoin kauppaa on mitä ilmeisimmin edistetty vahvin tuin jopa mm Rauman telakan siirtämisellä alihankintaan. Tämä tosin selviää suurelle yleisölle vasta sitten kun varsinainen laivanrakennus toiminta Turussa ja alihankinta Raumalla alkaa .

Tilanne nyt Rauman telakalla on kesästä ollut se, että se on kieltäytynyt ainakin yhdestä suuresta , muun kuin matkustajalaiva laivanrakennus hankkeen tulosta Rauman telakalle ja kokemukseni mukaan Finnvera toimii hyvinkin tiukkojen, ei joustavien sääntöjen mukaan, jollei jopa nihkeästi, ja todella ei aktiivisena osapuolena kun kotimaan laivaston lisäykseen laivanrakennukseen tukea tai innovatiivistä rahoitusta haetaan.... johon, kotimaan merenkulun parantamiseen kuitenkin koko rahoituslaitos alun alkaen on perustettu.

Risto Koivula

" Sen sijaan – ja tämä on rehellistä myöntää – valtio ei tuo mukanaan relevanttia telakka-alan osaamista. Valtiolla ei ole sellaista telakkatoiminnan liiketoimintaosaamista tai markkinatuntemusta, josta telakalle olisi olennaista lisäarvoa. Ei voi olla, eikä pidäkään olla. Valtion mukaantulo toimii katalyyttina, joka antaa uudelle yhtiölle hyvän ja hieman turvatumman lähdön, mutta vetovastuun yhtiön toiminnasta ottaa alusta alkaen Meyer. "

Väärin. Valtion pitää tehdä tiedettä, vahtia vielä, että se ei ole sellaista haistapaskantiedettä ja pelkkää tyhjää showta, ja tiedegnagsterismia.

Valtio on tehnyt tasan päin vastoin, ei vain yhteiskuntatieteissä ja jopa lääketieteessä, vaan myös teknisissä tieteissä.

Sillä tulee varmasti konkka. Eikä sellaisesta puoskarivaltiosta hyödy teollisuuskaan, valtiollinen eikä yksityinen.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2012/10/kukaan-...

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/08/ylen-antia

Käyttäjän JuhaOjala kuva
Juha Ojala

"Valtion on tarkoitus irtautua sijoituksesta"

Tarkoittaako tuo sitä, että lähitulevaisuudessa valtio luopuu omasta omistusosuudestaan ja sen jälkeen telakka siirtyy kokonaan saksalaisomistukseen? Suomen tulevaisuuden kannalta tuntuisi siltä, että olisi hyvä jos valtio säilyttäisi omistusosuutensa. Jos Suomen telakkateollisuus on kokonaan saksalaiskäsissä niin siinä kai piilee vaara, että laivateollisuus lopetetaan Suomesta ja tuotanto siirtyy Saksaan samalla kun valtio myy omistusosuutensa? Kirjoituksessa ei ainakaan puhuttu mitään Turun telakan omista omistusosuuksista... tai jos puhuttiin luin huolimattomasti. Eihän siinä mitään olen kyllä saksaakin opiskellut ja jos työt siirtyvät sinne voihan sitä Suomesta muuttaa työn perässä Saksaankin. Olenko aivan väärässä tämän asian kanssa?

Risto Koivula

" "Valtion on tarkoitus irtautua sijoituksesta"

Tarkoittaako tuo sitä, että lähitulevaisuudessa valtio luopuu omasta omistusosuudestaan ja sen jälkeen telakka siirtyy kokonaan saksalaisomistukseen? Suomen tulevaisuuden kannalta tuntuisi siltä, että olisi hyvä jos valtio säilyttäisi omistusosuutensa. "

Hallituksella on niin kauhea vimma fasistiseen tieteenväärentämiseen, ettei siinä mikään muu paina mitään, että sillä ole valtiovallan otetta teollisuuden kehittämiseen.

http://ristokoivula1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1725...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Nykyisssä taloustilanteessa voisimme laskea mitä olemme hyötyneet tästä ideologiasta että valtion omistukset ovat pahasta ja silkkaa kommunismia. Kommunistimaat Norja ja Ruotsi eivät tästä ideologiasta piittaa vaan ottavat kaiken hyödyn omistuksistaan ja heillä menee hyvin.

Käyttäjän JuhaOjala kuva
Juha Ojala

En tosiaankaan tunne tilannetta kovinkaan hyvin, mutta olisiko mahdoton ajatus, että Turun telakka ostaisi Suomen valtiolta sen valtion tämänhetkisen 30% omistusosuuden? Siis sillä idealla, että kauppojen jälkeen Saksassa olisi 70% omistusosuus ja Turussa 30%?

Vaikka valtio myisi oman omistusosuutensa vaikkapa 5 vuoden päästä hyvällä voitolla niin siinä on kuitenkin riski, että kaikenlaisten markkinatalouden pelisääntöjen ja kustannussyiden vuoksi laivojen valmistus siirtyy lopulta Saksaan. Siinä sitten Suomen valtio menettää työpaikkoja ties kuinka paljon. Lopulta itse Suomelle ei jää minkäänlaista hyötyä siitä, että omistusosuus myydään voitollisesti, sillä työpaikkojen menettämisestä koituu ongelmia joita on rahalla hankala paikata.

Pitäisihän tällaisessa tilanteessa valtion pitää puolensa. Joka tapauksessa Saksa ja Meyer sai nyt osin suomalaisten ansiosta tämän kaupan tehdyksi niin kai tässä tilanteessa olisi ihan oikeutettua, että Turun telakalle annettaisiin mahdollisuus ostaa kyseinen 30% osaomistus? Ja onko telakkateollisuus oikeasti hyvin hankala ja kilpailtu ala? Eli siis syntyykö uusia start up- telakoita kuin sieniä sateella? Jotenkin tuntuisi, että jos Turun telakalla on alan osaaminen ja tarvittava järjestelmä laivojen rakentamiseen, niin ei kyllä ihan äkkiä synny firmaa joka syrjäyttäisi Turun toiminnan.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Nykysin laivan rakentamsesta 2/3 tapahtuu muualla kuin telakalla, suomalaisten alihankkioiden toimesta. Luontvaa olisi, että tuo alihankintaklusteri ostaisi aikanaan tuon valtion 30%.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Valitettavasti joudun olemaan eri mieltä. Alihankintaklusterin on haettava jatkuvasti uusia asiakkaita ja se myös hakee. Nythän moni sai merkittäviä tilauksia stx-Ranskan telakalta (josta tulee selkeä kilpailija uudelle konseptille). Jokaisen merkittävän alihankkijan tulisi tavoitella tilaa, missä yksi päähankkija ei muodosta yli 30 %:n osuutta liikevaihdosta. Jos menet omistajaksi menetät ison joukon potentiaalisia asiakkaita. Myös alihankkijoiden oman kehityksen kannalta on tärkeää olla useita kv-asiakkaita, joista "imeä" kysynnän trendejä. Alan suhdanneherkkyys vain kasvaa, joten ei munia samaan koriin.

Käyttäjän JuhaOjala kuva
Juha Ojala

Jos alihankkija tavoittelee sitä, ettei päähankkijoilla ole yli 30% osuutta liikevaihdosta niin tarkoittaako se sitä, että Meyerin 70% osaomistus on alihankkijoiden kannalta liian suuri? Olen vähän ulkona noista omistusasioista...

Sitä myös hieman ihmettelen, että miksi omistajana toimiva alihankkija menettäisi asiakkaita? Jos Ranskassa on jo oma alihankkija telakkateollisuuden tarpeisiin niin miten Suomen alihankkija pystyisi kilpailemaan ranskalaista kilpailijaansa vastaan Ranskaan vietävän tavaran kanssa? Ranskalainen alihankkija on STX Francen läheisyydessä ja suomalainen alihankkija joutuisi maksamaan rahtikustannuksista, joten kilpailu on hankalaa. Kilpailusta tekee hankalan yhteinen raha. Vai siis ovatko nuo alihankkijoiden tilat jo valmiiksi ympäri Eurooppaa?

Ja jos alihankintaklusteri on väärä taho osaomistajaksi niin miksei se Turun telakka voisi ostaa sitä 30% osuutta? Tuon Suomen valtion omistusosuuden ostajan voi kai päättää Suomen valtio?

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #20

Jos alihankkija olisi osakkaana jossain yrityksessä, joka on samalla sen asiakas, niin kyllä siitä syntyisi eräänlainen eturistiriita muiden asiakkaiden kannalta. Erityisesti silloin, jos asiakkaat kuitenkin ovat samalla toimialalla ja näin toistensa kilpailijoita.

Miten vakuutat muut, ettei se asiakas, jonka osakas olet, ole samalla etuoikeutettu asiakas.

Meyerin kannalta yksityinen 30% toinen osakas ei varmaan olisi ongelma, jos osakas toisi sopivan taidon yritykseen. Tai miksei vaikka vain osakkaaksi. Neuvottelukysymys.

Käyttäjän JuhaOjala kuva
Juha Ojala Vastaus kommenttiin #24

Valmistetaanko loistoristelijöitä jokaisessa Euroopan maassa? Jos Turun telakalla säilyisi loistoristeilijöiden valmistaminen niin kai se Turun telakka olisi myös Suomen alihankintaklusterin pääasiakas? Haittaisiko se, että joku pienempi telakka kieltäytyisi ostamasta Suomesta laivojen osia, kun Turussa olisi rakenteilla samaan aikaan miljardien arvoinen alus? Mutta siis, valmistetaanko loistoristeilijöitä muualla kuin Ranskassa, Saksassa ja Turussa? Ja Suomessa on vielä lisäksi taitoa rakennuttaa jäänmurtajia. Loistoristeilijöiden rakentaminen on niin iso bisnes, että luulisi Suomen alihankkijoiden pärjäävän ilman ulkomaisten pikkutelakoiden tilauksia.

Juuri lueskelin CNN:n uutisten lukijakommentteja. Kaikkeen uutisointiin oli paljon eriäviä mielipiteitä lukijoiden taholta. Keskustelu oli avointa. Ihme toimintaa Suomen mediassa, kun ei ole minkäänlaista kritiikkiä asioihin ja maailman tapahtumista uutisoidaan kovin yksisilmäisesti.

Kun Meyerillä on suurin omistusosuus Turun telakkaan niin samantien tilanne on se, että myös jäänmurtajiin liittyvä osaaminen menetetåän Saksaan. Inhottaa koko tilanne.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Jokainen tietää mikä firma on kyseessä.Sielläpä onkin laulu sen suuntainen että nyt on päästy pahimmista kilpailijoista eroon,ja laivanrakennus onkin heidän käsissään.Sijoittajille voi voittoa tulla,ei Suomalaisille,duunareille ei ilman palkan alennuksia töitä riitä.Ne duunarit tulee muista maista.

Vaikka kuinka kehutaankin Suomalaista osaamista,noin niinkuin lohduksi.

Osuvasti Suomen nenän edestä vei tämä firma Suomen pitkäaikaisen asiakkaankin,kustannusero kysymys se ei ollut,2011 lopulla pidettiin varmana tilauksien tuloa Suomeen.Mikähän se hyydytti taistelun yhtäkkisesti..Siis Suomen päässä.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Henkilökunnan palkkojen osuus laivarakennuksen kustannusrakenteesta on n. 12-13%

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Hieno suoritus poliitokolta, Jan Vapaavuorelta, tiimeineen. Ottamatta yhtään kantaa puolueisiin, joillakin poliitikoilla on ambitio hoitaa asiat alusta loppuun saakka tulokseen huolimatta julkisesta sättimisestä.
Kun seuraavan kerran tapaamme Tampereen Laukontorilla puristan kättäsi vieläkin lujempaa !

Käyttäjän JuhaOjala kuva
Juha Ojala

Siinä vaiheessa voidaan puhua hyvästä suorituksesta, kun varmistuu, että telakkateollisuutta on Suomessa myös jatkossa. "Valtio myy osaomistuksensa tulevaisuudessa"- lause, jättää hieman arvailuja ilmaan. Osa arvailuista on miellyttäviä osa ei. Toisaalta ihan mielenkiintoista seurailla mitä jatkossa tapahtuu.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Saksalainen jatkaa toimintaansa tyynen rauhallisesti,kilpailijat ovat poissa tieltä,teollisuusjätti voi hyvin ja lihoo entisestään.

Toimituksen poiminnat