Jan Vapaavuori

Ensimmäinen vieras kieli jo ykkösluokalta

Helsingissä on viime aikoina keskusteltu sekä opetuksen hinnasta että laadusta. Helsingin vahvan talouden takia molemmista voidaan myös mielekkäästi puhua. Helsingillä on mahdollisuus ja varaa panostaa koulutukseen enemmän, monista muista poiketen.

Yksi mielenkiintoinen laadullinen uudistusidea liittyy ensimmäisen vieraan kielen opetuksen varhentamiseen siten, että se alkaa jo ykkösluokalla. Asiaa on ajettu niin vihreissä kun kokoomuksessa ja on esillä opetuslautakunnassa huomenna.

Kannatan vahvasti. Juuri tähän suuntaan pitää koulutusta kehittää.

Suomi on pieni maa, jonka kansallinen strategia ei voi perustua muuhun kuin koulutuksen ja osaamisen määrätietoiseen vahvistamiseen. Tällä saralla olemme pärjänneet ennenkin. Olennaista on kuitenkin pysyä kärjen tahdissa koko ajan kovenevassa kilpailussa. Paikalleen ei saa jäädä, suunnan on koko ajan oltava eteenpäin.

Suomi on myös pieni kielialue. Maailma puolestaan kansainvälistyy koko ajan. Kielitaidon merkitys kasvaa kasvamistaan. Halutessamme antaa lapsillemme mahdollisimman hyvät eväät omalle elämäntaipaleelleen, kielitaidon merkitystä ei voi ylikorostaa. Ensimmäisen vieraan kielen opetuksen varhentamista tukevat myös monet pedagogiset tulokulmat.

Soten siirtyessä maakunnille koulutuksen merkitys korostuu kunnissa. Tämä on suuri mahdollisuus. Helsingillä on luonteva rooli toimia edelläkävijänä tässäkin. Kaikki hyvä kuitenkin maksaa. Siksi myös talouden on oltava kunnossa.

Artikkeli Ensimmäinen vieras kieli jo ykkösluokalta julkaistiin ensimmäisen kerran Kuntavaaliehdokas Jan Vapaavuori.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Juuso Hämäläinen

Olen puolet työvuosistani toiminut vientikaupassa ja vahvistan Janin näkemyksen vahvan kielitaidon merkityksestä suomalaisille. Haluan sanoa senkin, ettei suomalaisten hyvä kouluenglanti edes riitä työelämässä kuten luullaan. Ketään ei nykymaailmassa kiinnosta missä olet käynyt syntymässä ja miksi et osaa kieltä kunnolla.

Kansainvälisissä organisaatioissa ja kaupassa odotetaan monasti jo äidinkielen tasoista englannin hallintaa. Se tarkoittaa kykyä kirjoittaa virheetöntä kieltä ja mielellään puhua jollain aksentilla, jota muiden helppo ja miellyttävä kuunnella. On väärin luulotella, että riittää, kun tulee ymmärretyksi. Ei riitä.

Rima on nostettava korkealle alusta asti. Puolinainen osaaminen ei riitä enää vaativissa tehtävissä oleville tai niihin aikoville. Nokia-insinöörin englanti oli viimeinen omituista ja koomista laatuaan, jolla pärjäsi vuosituhannen vaihteen yli. Ei enää.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Parhain kielen oppimisikä taitaa olla siellä 4-7 vuotiaana. Kahden kulttuurin perheissä lapset opetteleva kahta kieltä samaan aikaan ja se toimii.

Jaakko Häkkinen

Milloinkas kokoomus todistaa liberaaliutensa ja siirtyy kannattamaan vapaata kielivalintaa? Pakkoruotsi tasapäistää suomalaisten kielitaidon, koska kaikki haluavat lukea englantia ja kaikki pakotetaan lukemaan ruotsia. Englantia ei voida kieltää, joten ainoastaan ruotsin pakollisuus voidaan poistaa.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Pedagogia on epäilemättä tärkeä peruste, mutta tässä voi tulla vastaan ihan käytännön rajoituksia, kuten tilan löytäminen lukujärjestyksestä. Ekaluokkalaisten koulupäivä ei edes ole kovin pitkä ja se lukeminen ja kirjoittaminenkin pitäisi oppia ja laskeminenkin olisi hyvä juttu. Kaikki lisäykset ovat jostain muusta pois.

Nykyään pidetään tärkeänä, että uskontoa (ja ET:tä) opetetaan jo ensimmäiseltä luokalta, vaikka uskontoon ehkä lähiten liittyvän historian opetus alkaa vasta 5. luokalta, yhteiskuntaoppi 9. luokalla ja filosofia vasta lukiossa. Jotenkin järjellä ajattelisi, että pitäisi mennä aivan päinvastaisessa järjestyksessä.

Ehkäpä sille toisen kielen opetuksellekin saisi lukujärjestyksestä paremmin aikaa jos katsomusaineet siirrettäisiin ikään jossa niiden ymmärtämiselle on paremmat edellytykset. Osaa sisällöstä voitaisiin käsitellä vaikkapa äidinkielessä, muiden kansantarujen ohella.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Ehdottomasti kannatettavaa!

On myös annettava useammille mahdollisuus valita jokin muu pitkä kieli kuin englanti.

Peruskouluun riittääkin siten tämä yksi pakollinen ei-äidinkieli. Kaikki muut kielet voivat olla vapaaehtoisia.

Toimituksen poiminnat