*

Jan Vapaavuori

Avoin kirje Malmin lentokentän ystäville

Hyvät Malmin lentokentän ystävät,

Olette sinnikästä väkeä. Olette jaksaneet taistella teille tärkeän asian puolesta jo vuosikymmeniä. Olette tehneet sen kaikista vastoinkäymisistä huolimatta. Olette tehneet sen siitä huolimatta, että niin maan hallitus kuin Helsingin kaupunginvaltuusto on useaan kertaan päättänyt kantanne vastaisesti. Ette ole periksiantavaa sorttia. Vaikka osa teistäkin on lobbauksessaan syyllistynyt erilaisiin ylilyönteihin, kuten aina tällaisissa hankkeissa, olette pääosin ajaneet asiaanne ammattimaisesti ja asiantuntevasti. Nostan teille hattua!

Olen Pohjois-Helsingin poikana ja ilmailun kasvuun uskovana suhtautunut Malmin kenttään suurella sympatialla. Minulle olisi aikanaan hyvin sopinut, että se säilyy ilmailutoiminnassa. Jossakin vaiheessa asiat etenevät kuitenkin pisteeseen, josta on vaikea enää ottaa taka-askelia.

Tiedän, että alueeseen liittyy monia arvoja ilmailullisista ulottuvuuksista kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin kysymyksiin ja luontoarvoihin. Keskeisin näistä lienee kuitenkin kysymys ns. kakkos- ja/tai siviili-ilmailukentän tarpeellisuudesta Helsingin seudulla.

Malmin kenttäkiistan moderni historia alkaa viimeistään vuodesta 2000. Silloin maan hallitus sitoutui luopumaan kentästä nopeutetusti, ennen vuonna 2035 päättyvää maanvuokrasopimusta. Valtio, joka on maassa ainoa ilmailuviranomainen, katsoi että kasvavan pk-seudun asuntotuotantointressi on valtion ilmailuintressiä suurempi. Helsinki on aina lojaali valtion merkittäville intresseille. Jos valtiovalta olisi nähnyt asian toisin, kaupunki olisi hyvin todennäköisesti sen hyväksynyt, vaikka olisi saattanut eri mieltä ollakin.

Helsingillä oli kaikki syy luottaa tähän valtion arvioon ja se ryhtyikin pikku hiljaa kaavoittamaan aluetta. Nurmijärvi-ilmiön ollessa vahvimmillaan tarve laajempaan pientalorakentamiseen sopivalle alueelle kasvoi, mutta Sipoon länsiosien liitoksen ja vähenevän kehyskuntainnostuksen myötä Malmin strateginen merkitys taas hieman laski. Sipoolta saatujen maiden Natura-haasteet ja jatkuva kaupungistuminen ovat sitä taas lisänneet.

Kaupunki kasvaa koko ajan. Kaavoitus vie aikansa. Kaupungilla tulisi olla koko ajan ”varastossa” iso määrä kaavareserviä, jotta se edes jotenkin voisi omin toimin vaikuttaa seudun asuntotilanteen helpottamiseen. Asuntotuotanto kuuluu kaupungin perustehtäviin, ilmailutoiminta ei, oikein tai väärin.

Alueen asuntopoliittinen merkitys ei ole vähäinen. Malmin lentokenttä on uuden valtuustossa laajalla enemmistöllä hyväksytyn yleiskaavan merkittävin uusi rakentamisalue. Aluetta suunnitellaan noin 25.000 asukkaalle. Kerrosalatavoite on 1,2 miljoonaa kerrosneliömetriä, josta 100.000 on toimitilarakentamiselle ja palveluille. Alue tulee asukasluvultaan olemaan suurempi kuin koko Heinola tai Mäntsälä.

Valtion kiinnostus Malmin kenttään hiipui asteittain. Finavia lopetti kentän kehittämisen jo aikaa sitten. Asteittain Malmilla operoineet alkoivat siirtää toimintojaan pois. Hallitukset  tulivat ja menivät. Kaupunki jatkoi kaavoitustyötään. Asiaa on käsitelty kaupunginvaltuustossa lukuisia kertoja.

Vuonna 2014 koettiin yksi merkkipaalu, kun valtion kehyspäätöksessä linjattiin, että ”asuntorakentamisen  edellytysten parantamiseksi Helsingin seudulla valtio vetäytyy toimintoineen Helsinki-Malmin lentoasemalta siten, että alue on mahdollista ottaa asuntokäyttöön viimeistään 2020-luvun alussa.”  Kaupunki on sen jälkeen ostanut lentokenttäalueen loput kiinteistöt Finavialta ja Finavia on luopunut käyttöoikeudestaan maa-alueisiin. Valtiolla ei ole enää alueella toimintoja.

On monelle taholle häpeäksi, ettei metropolialueelta ole löytynyt korvaavaa kenttäaluetta kohta 20 vuoden prosessista huolimatta. Lienee niin, ettei kukaan ole tosissaan ajanut sen etsimistä, ei myöskään valtion ilmailuviranomainen, jolle asia lähinnä kuuluu. Toiseksi osa Malmia puolustavista tahoistakin on vastustanut näitä pyrkimyksiä. Jos tavoitteena on turvata toiminta juuri Malmilla, tämä on loogista. Jos pyrkimyksenä on itse ilmailutoiminnan jatkumisen mahdollistaminen, lobbaajat ovat tehneet asialleen karhunpalveluksen.

En voi väittää olevani sataprosenttisen varma siitä, että aikanaan tehdyt ja nyt toteutukseen etenevät päätökset ovat oikeita. Olen nyt kuitenkin pyrkimässä tehtävään, jossa pään pensaaseen pistämisen sijasta kaivataan johtajuutta. Pormestarin tulee puolustaa Helsinkiä aina ja kaikkialla ja edistää sen valtuuston tekemiä linjauksia riippumatta siitä, mitä mieltä niistä mahdollisesti itse alun perin on ollut. Pormestarin tehtävä on nousta puoluepolitiikan yläpuolelle, olla kaikkien helsinkiläisten palveluksessa. On myös selvää, että kaikkien tulee kunnioittaa tehtyjä oikeudellisia sopimuksia.

On hyvin vaikea nähdä, että Malmi voisi enää, kaiken jo päätetyn jälkeen, säilyä ilmailukäytössä. Jotta tämä olisi edes teoriassa mahdollista, monen vaikeasti toteutuvan ehdon tulisi täyttyä. Ensinnäkin valtion pitää löytää samanarvoinen maa-alue, johon se Malmin vaihtaisi. Maa-alueen pitää luonnollisesti olla Helsingin alueella ja merkittävään asuntotuotantoon sovelias, jotta siitä olisi kaupungille hyötyä. Vaihtoehtoja ei juuri ole ja harvat mieleen tulevat alueet, kuten Santahamina, ovat monesta syystä valtionkin kannalta mahdottomia vaihtokohteita. Toiseksi pitäisi löytää uskottava taho, jolla olisi riittävästi osaamista ja taloudellisia rahkeita, ja joka sitoutuisi kentän pitkäaikaiseen kehittämiseen. Finavia ei tähän selvästikään ole halukas ja riittävän uskottavaa yksityistä vaihtoehtoa on vaikea nähdä löytyvän.

Mahdotonta ei olekaan, sanovat pohjalaiset, toki omalla murteellaan hieman toisin ääntäen. Vaikeuskerrointa on kuitenkin todella paljon, eikä katteettomien odotusarvojen luominen ole vastuullista. On realismia todeta, että asiassa tullaan etenemään sitä polkua, jota kohta 20 vuotta on johdonmukaisesti kuljettu. Jos joku riittävän korkea valtiovallan edustaja riittävän vakavissaan asiasta haluaa keskustella, olen kuitenkin siihen mahdollisena tulevana pormestarina tietenkin aina valmis.

Artikkeli Avoin kirje Malmin lentokentän ystäville julkaistiin ensimmäisen kerran Pormestariehdokas Jan Vapaavuori.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (102 kommenttia)

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Ei kai Malmin suojeleminen kovin vaikeaa olisi, jos olisi halua. Jos Malmin lentokenttä katsotaan arvokkaaksi kulttuurikohteeksi, kai sen voi suojella milloin vain, kaupungin päätöksellä, tai valtion päätöksellä, jos pelätään, että kaupunki hävittää kohteen ennen suojelupäätöstä.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

"On realismia todeta, että asiassa tullaan etenemään sitä polkua, jota kohta 20 vuotta on johdonmukaisesti kuljettu. Jos joku riittävän korkea valtiovallan edustaja riittävän vakavissaan asiasta haluaa keskustella, olen kuitenkin siihen mahdollisena tulevana pormestarina tietenkin aina valmis."

Kyllä sitä vakavuutta kannattaisi löytyä, ellei tämän maan touhuja ihan banaanitasavallan tasoisiksi haluta alentaa.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Enkä nyt ihan haluaisi ottaa Vapaavuoren väittämää korvaavan maa-alueen löytymättömyydestäkään todesta, koska näkemys pitää sisällään väitteen, että helsinkiläiset olisivat turkulaisia, tamperelaisia ja ulkomaalaisia tyhmempiä. Muualla osataan rakentaa toimivan ratainfran päälle.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...
http://yle.fi/uutiset/3-9331414
http://yle.fi/uutiset/3-8919884
http://cr4.globalspec.com/blogentry/25605/Hudson-Y...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Ettei kävisi kuten Stuttgartissa.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Meillähän ei moisesta oikein ole perinteitä. "Maalaiset" joitakin vuosikymmeniä sitten heittelivät sianpäitä eduskuntatalon portaille, mutta silloinkin sanomalehtien pääkirjoituksissa kauhisteltiin moista "sikailua" eikä mietitty, mikä oli heittelijät noin saanut mieltänsä osoittamaan. Alamaismentaliteetti on meillä likimain geneettistä.
http://www.spiegel.de/international/germany/stuttg...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

VR:n tehottomat varikot Helsingistä pitkälle Pasilaan. Radan päälle rakentaminen. Viikin pellot. Itäsuunnassa Roihupellon teollisuusalueen saneeraaminen. Korkea rakentaminen kaupungin porteille. Vaihtoehtoja Malmille on. Lisäkysymys: miksi rumat teollisuusalueet ovat portteina joka suunnista kauniille Helsingille- Malmin kenttä sitä ei ole.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Puoluetoverisi Atte Kaleva on jo tehnyt konkreettisen Ilmalan ratapiha-aluetta koskevan esityksen (itse muuttaisin sitä niin, että olkoot ratapihatoiminnot paikoillaan kannen alla suojassa talven tuiskuilta).
http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233149-...

Lisää kaupunkia Helsinkiin haluavassa facebook-ryhmässä asiaa on myös sivuttu, mutta Kaleva lienee ensimmäinen ideaan tarttunut poliitikkko. Ja milläs asiaperusteella ideaa voi vastustaa; sehän täyttää toiveet saada lisää todella urbaania kaupunkia vieläpä hyvien julkisten liikenneyhteyksien viereltä.
https://x.facebook.com/groups/184085073617?view=pe...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Helsingin itäpuolella, metron varrela / läheisyydessä on isoja alueita, vailla fiksua hyötykäyttöä. Hetki sitten Sipoostakin lohkaistiin osa Helsinkiin. Luulis nyt noilta alueilta rakennusmaata löytyvän.

Ja toinen juttu on tietenkin kolmen kaupungin raja-alueiden hyödyntäminen. Karttaa kurkkaamalla tilanne aukeaa. Poistamalla PK seudulta ylmääräiset, kaksi täysin turhaa ja kallista hallintokoneistoa, niin asuntopulakin helpottuu kummasti. Kauniaisen voi toki jättää omaan arvoonsa. Näiden kaupunkien rajat ovat muutenkin täysin synteettiset.

Möhömahat kyläpäälliköt vetävät aina himaan päin.

Käyttäjän JanneKoiranen1 kuva
Janne Koiranen

Tässä muutama ehdotus miten Helsingin asuntotilannetta voi parantaa:

1) Viikin pellot asunnoiksi. 2 kertaa enemmän tilaa kuin Malmilla
2) Talin golfkenttä asunnoiksi. Voi varmaan tehdä tiukkaa Kokoomukselle, kun sikariporras ei välttämättä tykkää.
3) Villinkiin silta ja uusi asuinalue
4) Täydennysrakentamista pientaloalueille, esim. Lauttasaaren osalta on suunnitelmia tehty aikoja sitten, mutta mitään ei vaan tapahdu.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

"Kerrosalatavoite on 1,2 miljoonaa kerrosneliömetriä, josta 100.000 on toimitilarakentamiselle ja palveluille."

Vähän tunnetummilla yksiköillä, vähän rehellisemmin ilmaistuna: "Tavoitteena on saada 1.2 miljardia euroa myymällä rakennusoikeuksia 1000 euron neliöhintaan 1.2 miljoonaa neliötä"

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Eikös siinä käy niin että ihmiset (asukkaat) maksavat tuon 1,2 miljardia. Erittäin karkeasti laskien (1,2 miljardia jaettuna 25 000 asukkaalla) jokaiselle asukkaalle tulee maksettavaa 48 000 euroa, asuntojen hinnoissa tai vuokrissa. Toisin sanoen:
- kaupunki rahastaa asukkaitaan rakennusoikeuksia myymällä ja pitää yllä asumisen korkeita hintoja ja ihmisten köyhyyttä
- kaupunki luo itselleen tuloja ja varallisuutta tyhjästä. Rakennusoikeudethan ovat vain kirjauksia paperilla. Ei varallisuutta synnyttäviä oikeuksia näin voi tyhjästä luoda mikäli ollaan (oltaisiin) oikeusvaltiossa.
- rakennusoikeuksien luominen ja myynti kuvastaa suurkaupunkien kasvun keinotekoisuutta ja pitkällä aikavälillä kestämättömyyttä.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Ehkä valtio tulee talkoisiin mukaan ja maksaa asumistukea 60 prosentille uusista asukkaista?

Käyttäjän Aristotellus kuva
Tomi Salonen

Ovatko siis poliitikkomme kusettajia vai pihalla?

Seurattaessa mm. Pajusen tai Saurin edesottamuksia tulee mieleen, että miksi tuollaisia virkoja on olemassa?

Tämä oli tavanomainen mutta ilmainen vaalimainos. Tavanomainen siksi, että siinä ei oikeastaan sanottu mitään – helisteltiin vain.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Vastuullisuus on sitten Kataisen Kokoomuksen kielenkäytön määrittynyt aivan uusiksi, jopa vastuuttomuudeksi sekä kotimaassa, että Euroopassa.
Mistäkö tällaiseen johtopäätöksen tulee? - "The proof of the pudding is the eating".
Uskottavuus on katoamassa vinhaa vauhtia.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Hyvä! Tasaiseksi vain mokoma kentt... eikun mitäs miun pitikään sanoa...

Siis nythän se on tasainen, mutta se pitää muuttaa epätasaiseksi, siis katujen, asuinrakennusten, puistojen ja palveluiden viihtyisäksi kokonaisuudeksi. Lupaan tulla maakunnasta visiitille kun homma on hoidettu. Ja uhkaan tulla jos se ei hoidu. Toimikaa!

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Kovasti metsäläistä ajattelua.
http://7mostendangered.eu/2015/12/10/helsinki-malm...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Ja mitä pahaa on metsäläisyydessä ja siitä taustasta kehittyvässä ajattelussa? Ei kaikkien tarvitse olla intellektuaalisia älykköjä ja urbaaneja kaupunkilaisia globaalissa maailmassa!

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #14

Sitäpä nyt voitkin sitten miettiä.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #17

Kaupunkiasutuksen laajentamista nykyiselle lentokentälle esittävä maalaismies saa haukut metsäläisyydestä. Ja missä on kritiikin lähde? Nurmeksessa! Tällaisia käänteitä tarjoaa nettikeskustelu.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #28

Kysymys onkin henkisestä metsäläisyydestä.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #29

No, mutta tuollaista henkistä metsäläisyyttä löytyy sitten minustakin, tapanilalaisesta ja myös tuosta entisestä Puistolan pojastakin (Vapaavuori).

Miksi tämä henkinen metsäläisyys pitäisi kansastamme hävittää?

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #44

Luepa vaikka kommenttini #16 tuolla alempana.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

#11
En ole nähnyt mitään viihtyisää uudisrakennusaluetta aikoihin. Ainakaan Tampereelta ei löydy.

Käyttäjän SampsaJyrkynen1 kuva
Sampsa Jyrkynen

Hyvä Jan Vapaavuori,

Korvaavien vaihtoehtojen lisäksi on mahdollista rakentaa Malmille RKY-arvot ja lentotoiminta säilyttäen. Kokoomuksen Helena Kantola esitti tämän selvittämistä viimeksi kesäkuussa 2016, koska tällainen vaihtoehto on jätetty Kaupunkisuunnitteluviraston toimesta täysin tutkimatta. Eikö olisi kokoomuksen ideologian mukaista selvittää, miten olisi mahdollista yhdistää asuminen ja liiketoiminta?

http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvalt...

Lisäksi RKY-arvojen, lentotoiminnan ja asumisen yhdistäviä esityksiä ollut monia. Asiaa on käsitellyt mm. kaupunkisuunnittelun veteraani, professori Pentti Murole. Selvityksiä ja konkreettisia vaihtoehtoisia suunnitelmia on koottu Malmin lentoaseman ystävien sivuille.

http://www.malmiairport.fi/malmin-kehittamissuunni...

Näillä lähtötiedoilla on selvää, että lentokentän ja kulttuurikohteen hävittämisessä on kyse kaupungin ja puolueiden johdon tahdosta. Kansalaisten mielipiteitä ei selvästikään haluta kuunnella. Mielipidemittausten mukaan Malmin säilyttämistä kannatetaan johdonmukaisesti 60-70 prosentin enemmistönä. Osoituksena kansan mielipiteestä, asiasta on tehty sekä Suomen suurin kuntalaisaloite että Lex Malmi lakialoite eduskuntaan. Ei voida puhua mitenkään 70 harrastelentäjästä tai pienen piirin asiasta, kun allekirjoittajia on kymmeniä tuhansia.

Poliittisen johdon motivaatiota sivuuttaa kansan mielipide voi vain arvailla. Olisi kiva tietää, mitä nämä Vapaavuorenkin viittaamat peruuttamattomat sopimukset ovat? Niihinhän viitataan johdonmukaisesti, mutta niiden sisällöstä ei koskaan kerrota julkisuuteen tai kansalaisille.

Onko niiden sisältö samalla tapaa arkaluontoinen kuin KHO:n päätös 7.11.2006? Ydinkysymys lienee, kuka tai ketkä ovat kulkeneet polkua johdonmukaisesti jo 20 vuotta? Ja millaisia sidosryhmiä kulkemiseen liittyy?
http://malmiairport.fi/wp-content/uploads/2014/09/...

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Tässä yhteydessä kannattaakin huomata, että molemmat kaiketi suosituimmat Helsingin pormestariehdokkaat tuntevat vanhan "maan tavan" ja nähtävästi sitä noudattavatkin. Uutisessa mainittu rahasumma on pieni, mutta samassa yhteydessä esitetty asenne ratkaisee (tehdään päätöksiä veronmaksajien rahoilla perusteita veronmaksajille kertomatta).
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011020513118260_u...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Marja-Leena Kuronen

Olisivatko sopimuksia rakennusyhtiöiden kanssa?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Maailmalta löytyy lukuisia kaupunkeja, joilla on kaksi tai useampia citykenttiä. Suomi näyttää nyt kulkevan metsään. Pienkoneista ei niin väliä. En ymmärrä. Tulevaisuuteen eivät poliitikot kyllä suin surminkaan pysty näkemään. Katsotaan miten tuossa leikissä käy. Hyvälle ei tällä hetkellä vaikuta suosituimpien päättäjien näkemykset. Ehkä se suosio on yhtä katoavaa kuin heidän ajatuksensa Malmin kentästä.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_cities_with_...

Käyttäjän MaunuIdnpn-Heikkil kuva
Maunu Idänpään-Heikkilä

Malmin lentokentän säilyttäminen on ehdottoman tärkeätä ja välttämätöntä koska korvaavaa kenttää ei löydy. On hienoa että Kokoomuksella on takaovi auki. Kaavapäätös kyllä muutetaan jos äänestäjät ymmärtävät asian ja antavat tukensa asialle näissä vaaleissa. Uuden lentokentän rakentaminen maksaa paljon eikä sellaista rakentamispäätöstä saa missään kunnassa läpi ainakaan pääkaupunkiseudulla. Tässä on toteutumassa tällä menolla tyypillinen demokratian riski, eli enemmistö päättää laiskuuttaan ja tyhmyyttään väärin. Malmin puolustaminen on todella likaista työtä ja siihen ei eduskunnassakaan kovin moni rohjennut. Vaikka ei tarvitse kuin mennä kerrostalon katolle kiikaroimaan niin näkee peltoja joille voi ne asunnot rakentaa, ja joissa maaperässä on kohtuullinen. Sitä ei käy kieltäminen että asuntotuotannossa ollaan Helsingissä pahasti jäljessä.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Kun asuimme seudulla, oli elämys nähdä Malmin kentän tuomaa toimintaa taivaalla. Siinä oli fiilistä.

Helsinkiä rakennetaan fiiliksen sijaan betoniin. Josko saisivat, niin varmaan hävittäisivät London City Airportinkin ja tilalle vaikkapa Guggenheim.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

On turha vedota vuoden 2014 merkkipaaluun. Kataisen ja Stubbin hallitusten aikana tehtiin monia muitakin ”merkkipaaluja.” Viimeisen tiedon mukaan valtiolla oli velkaa 102 miljardia euroa helmikuussa 2017, joten ”merkkipaalua” riittää ja siihen tarvitaan ”paalua.”

Asuntorakentamiselle löytyy tilaa muualtakin kuin Malmin lentokentän alueelta. Tavallisen suomalaisen ”tallaajan” on turha haaveilla näistä asunnoista, kun noin 60-70 % tuloista menee asumiseen. Tavalliset ”tallaajat” ja pankin ”torpparit” saattavat käydä vähiin. Mamut ovat asia erikseen. Ilman työtuloja ei voi asua muutoin kuin veronmaksajan piikkiin ja sitä tapahtuu kaiken aikaa. Malmilta on tarpeettoman pitkä matka rakennettavaan suurmoskeijaan, joka on ilmeisesti seuraava tärkeä kohde asioista päättäville. Vihreät näyttävät tietysti vihreää valoa tässä asiassa.

Malmin lentokentän ympäristö on tärkeä lintujen suojelualue (katso linkistä Luontoarvot). Missä ovat nyt vihreiden luonnonsuojeluarvot? Ne ovat muuttuneet enenevässä määrin ”luonnottomuudensuojeluarvoiksi.”

Toivon vilpittömästi, että eduskunta säätää erityislain, jolla tämä arvokas kenttä otetaan valtion suojelukseen. Tässäkin asiassa on hyvä olla ”jalat maassa ja älli päässä.”

https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki-Malmin_lent...

Käyttäjän hankamaki kuva
J. Sakari Hankamäki

"Pormestarin tulee puolustaa Helsinkiä aina ja kaikkialla ja edistää sen valtuuston tekemiä linjauksia riippumatta siitä, mitä mieltä niistä mahdollisesti itse alun perin on ollut."

Turhaa muotoseikkojen taakse menevää legalismia.

Vaikuttaa, kuin pormestariksi pyrkivällä olisi väärin olla asioissa omakin kanta, joka osoittaisi johtajuutta.

Näyttää siltä, että hallinnollisen kuuliaisuuden taakse naamioidaan nyt nimenomaan pyrkijän omaa näkemystä, joka edustaa rakennusteollisuuden intressejä saada Malmin lentokenttäalue käyttöön.

Entinen asuntoministeri ei voi olla tietämätön tosiasiasta, ettei asuntorakentamisen esteenä pk-seudulla ole tonttipula vaan se, ettei kukaan rakenna. Tämä taas johtuu markkinamekanistisista syistä, kun rakennuttajat pelkäävät hintakuplan puhkeamista ja hintojen laskua. On epärationaalista rakentaa nykyistä enemmän, kun nykyisellä korkealla katteella viivan alle jää saman verran tulosta kuin isommallakin määrällä. Tästä johtuu, ettei asuntopulaa voida lieventää ilman julkisen vallan toimia, mutta paremmin rakennusmaata löytyisi vaikka Keskuspuistosta ja Viikistä sekä Vantaan rajoilta.

Täytyisi katsella myös kansainvälisten rakennussuojelutahojen suuntaan. Helsinki-Malmin on määritellyt uhanalaiseksi ja säilyttämisen arvoiseksi kohteeksi kaksikin merkittävää järjestöä.

Aiheesta lisää tässä:

http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221082-u...

http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232159-l...

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

On olemassa kolmenlaisia huonoja päätöksiä. Ensimmäinen huonon päätöksen laji on sellainen, että tehdyn päätöksen seuraukset tulevat yllätyksenä. Seurauksia on inhimillisesti katsoen mahdoton ennakoida. Päätös osoittautuu huonoksi vaikka päättäjä on uskonut tekevänsä hyvän päätöksen relevanteilla perusteilla.

Toinen huonojen päätösten laji on sellainen, että on olemassa tietoa, joka antaisi perusteet hyvälle päätökselle mutta nämä tiedot jätetään huomiotta, koska niiden merkitystä ei päättäjä ymmärrä tai tiedot eivät sovi hänen ideologiaansa.

Kolmas huonon päätöksen laji on sellainen, että päättäjä tietää, että perusteet hyvälle päätökselle ovat olemassa ja huonon päätöksen seuraukset ovat jo ennakkoon tiedossa. Siitä huolimatta huono päätös tehdään.

Malmin kohdalla 1980-luvulla operoitiin päätöslaji kakkosella. Erkki Tuomioja muisteli kuinka Malmin kenttää vastaan lähdettiin silloin toimimaan. Erkki löi silloin kantansa kiinni eikä ole sitä muuttanut.

Kun siirryttiin 2000-2010- luvuille niin huonojen päätösten laji numero kolme on astunut voimaan kaikessa ankaruudessaan. Huonot päätökset lisäävät toimeliaisuutta yhteiskunnassamme. Huonojen päätösten puolustelu käy työstä. Kuinkahan monta työpäivää virkamiehillä ja poliitikoilla menee päätösten selittelyyn ja toisten syyttelyyn pelkästään sen takia, että on tietoisesti tehty huono päätös. Vaalipaneelit, kunnan- kaupunginhallitukset, eduskunta, ministeriöt jne. kuluttavat aikaansa joutavaan.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ilkka Sirén kuvaa melko tyhjentävästi eurooppalaisten instituutioiden (mm. EU, EMU, EVM jne.) päätöksentekoa. Olemme saaneet tottua kriisiyttäviin, huonoihin tai katastrofaalisiin ratkaisuihin, joita nimitetään toki hyviksi.
Ehkä se on sitä ns. akkulturaatiota...

Käyttäjän RainerHuttunen kuva
Rainer Huttunen

Kyllä muuallakin on suljettu lentokenttiä. Tempelhof esimerkiksi Berliinissä.Lentoaseman liikenne vähentyi osittain siksi, että sen kiitotiet olivat liian lyhyitä vastaanottaakseen raskaampaa kalustoa. Myös kentän sijainti tiiviisti rakennetun kaupungin keskellä koettiin ongelmalliseksi. Siksi asemalta lennettiin viime vuosina pääasiassa Saksan sisäisiä lentoja. Tempelhofin ohella myös Tegelin lentoasema on tarkoitus korvata 2010-luvulla valmistuvalla uudella Berlin-Brandenburgin kansainvälisellä lentoasemalla.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Onks pakko kasvaa yli äyreiden? Kaiken arvokkaankin kustannuksella?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Ensin pitäisi olla jokin määritelmä, jolla korpikenttä voitaisiin määritellä arvokkaaksi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Lentokenttien merkityksen määritelmät eivät todellakaan kuulu asiantuntemusalueisiini, mutta joidenkin tähän asiaan paremmin perehtyneiden perustelut ovat vakuttaneet.
Ihan kiva oli kesäisellä kävelyretkellä käydä katsomassa kenttää kun sielläpäin ei juuri viihtyisiä ulkoilualueita löydy.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #45

Minä kävelen kentän ympäri muutaman kerran kuussa. Talviaikana harvemmin. En vieläkään ole ymmärtänyt, mitä sellaista säilytettävää kentän ympäristöstä löytyy, joka sieltä kentän poistamalla häviäisi.

En tuota lohkeilevaa asfalttirataa heinikon keskellä viihtyisäksi ulkoilualueeksi kuvaisi. Noilla koiran ulkoilutusretkilläni olen nähnyt, kuinka lintuja pelotellaan ja keväisin heinikossa pesivien lintujen pesiä tuhotaan.

Lenkkipolun koilliskulmassa on kyllä hieno kosteikko, joka rajoittuu Tattarisuohon. Ei kai tuota viehättävää pikkulämpärettä tarvitse välttämättä tuhota?

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #66

Kannattaakin lukea tänne jo kertaalleen linkittämieni asiantuntijoiden lausunnot (Museovirasto ja Europa Nostra):
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_...
http://7mostendangered.eu/2015/12/10/helsinki-malm...

Myös itse Helsingin kaupungin tilaama selvitys tukee Museoviraston ja Europa Nostran näkemystä (s. 119):
"Suojelu ja restaurointi

On ilmeistä, että Malmin lentoaseman kulttuurihistorialliset arvot säilyvät parhaiten ilmailutoiminnassa. Toimintaa ei voi keinotekoisesti suojella, mutta sen edellytyksistä voidaan pitää huolta. Malmilla tämä tarkoittaa vähintään kiitoteiden ja niiden turva-alueiden pitämistä vapaana rakentamisesta, ainakin vanhimmilta osiltaan.
- - -
Malmin lentoaseman suojelu- ja kehittämisperiaatteiden tulee lähteä siitä, että
alkuperäisen arkkitehtuurin arvokkuus säilyy tai se palautetaan, ja mahdollinen uusi käyttö ja lisärakentaminen toteutetaan sen ehdoilla. ”Arkkitehtuurin arvokkuuteen” kuuluu, että rakennus on sille sopivassa käyttötarkoituksessa, mieluiten siinä, johon se on alun perin suunniteltu."
https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/26/26000fe1...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #66

Ei lentokenttä tietenkään ole mikään ulkoilualue. Tässä on kai kyse lähinnä kyse kentän funktiosta.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #66

"Minä kävelen kentän ympäri muutaman kerran kuussa. Talviaikana harvemmin. En vieläkään ole ymmärtänyt, mitä sellaista säilytettävää kentän ympäristöstä löytyy, joka sieltä kentän poistamalla häviäisi."

"En tuota lohkeilevaa asfalttirataa heinikon keskellä viihtyisäksi ulkoilualueeksi kuvaisi. Noilla koiran ulkoilutusretkilläni olen nähnyt, kuinka lintuja pelotellaan ja keväisin heinikossa pesivien lintujen pesiä tuhotaan."

"Lenkkipolun koilliskulmassa on kyllä hieno kosteikko, joka rajoittuu Tattarisuohon. Ei kai tuota viehättävää pikkulämpärettä tarvitse välttämättä tuhota?"

Mikään ei estä kehittämästä kentän ympäristöä sellaiseksi, missä viihtyvät sekä linnusto, että nykyiset asukkaat. Jos kenttä rakennetaan, mitä ympäristölle silloin tapahtuu väkimäärän lisääntyessä? Pelkään pahoin, että loputkin lintujen pesimäpaikoista tuhoutuvat.

Suolle rakentaminen tuskin kannattaa, siitä on runsaasti huonoja esimerkkejä. Kosteikot ovat linnustolle ym. mitä parhain ympäristö.

Käyttäjän MarjattaLaiho kuva
Marjatta Laiho

"Pormestarin tulee puolustaa Helsinkiä aina ja kaikkialla", sanoo pormestariehdokas Jan Vapaavuori. En toivo kotikaupunkiini pormestaria, jolle oman kunnan rajat ovat samanlainen este kuin "kansallismielisille" perusrasistipopulisteille etninen tausta, äidinkieli tai Suomen/EU:n ulkopuolella syntyminen. Jos espoolaisen tai keravalaisen elämän sujumisen varmistaminen ei olekaan osana Helsingin kaupungin johdon laskelmia, vaan taistellaan pelkästään kuvitteellisten "helsinkiläisetujen" puolesta, rakentuu vastakkainasettelun noidankehä, joka tuottaa koko ajan tyhjäkäyntiä ja takkuamista niin yrityselämälle kuin asukkaiden jokapäiväisille toimille. Eli nykypeli jatkuu...

Haluan pormestariksi ihmisen, joka ymmärtää meidän asuvan pyöreällä maapallolla ja tässä omassa kolkassamme elävässä arkiyhteydessä lähiseutuun, koko Suomeen ja myös naapurimaihin. Asuntorakentamista mahtuu Helsinkiin aivan riittävästi hajautetusti eri paikkoihinkin, ei tarvita yhtä "Malmin kokoista" tonttia. Tiivistämällä rakennettuja alueita, korottamalla valmiita taloja ja ottamalla vinttejä asuinkäyttöön voidaan lisätä asuntoja rikkomatta miljöökokonaisuuksia, ja ihmisillä säilyy kodikkuuden tunne lähiympäristössään. Hyödyttömiä matalia teollisuusalueita on myös yllin kyllin "vapaana", jo pois käytöstä jääneinä tai muualle yksinkertaisesti siirrettävinä.

Mitä tarkoittaisi "Helsingin puolustaminen" esimerkiksi Tallinnan rautatietunnelin suunnittelussa? Siinä on nähtävä Euroopan kaikkinaiset tarpeet ja toiveet – sekä Aasiasta Venäjän kautta tulijoiden. Turistilennätyksistä pienkoneilla tai kuumailmapalloilla voisi tehdä loistavan bisneksen Malmin lentokentällä. Miten merkittävä toimiva pienlentokenttä voisikaan olla jossakin kriisitilanteessa huoltovarmuuden kannalta?

Uskomattoman hienoja turistiretkiä voitaisiin myös tarjota nykyisellään säilytettyyn Vartiosaareen, Meri-Rastilan jylhän rantametsän litorinakautisille kivikasoille, joille ei kivenheiton päässä kulkevan metroradan ääni kantaudu, ja muille upeille luontoalueille, jotka on nyt jo päätetty hävittää tai ehkä kohta aiotaan. Niistä saisi helposti kiireisille liikemiehille hauskan henkireiän kohdata kaunista luontoa keskellä taajamaa jo parinkin tunnin joutoajalla. Myös lapset ja vanhukset tavoittaisivat upeita elämyksiä julkisilla kulkuneuvoilla, rattaissa tai pyörätuolissa istuenkin, kun kävelyreittejä tehtäisiin esteettömiksi – niin täällä asuvat kuin piipahtavat.

Malmin kenttä on arvokas kulttuuriaarre toimivana. Lentoterminaalimuseon voisi perustaa melkein yhtä hyvin mihin tahansa taloon. Ympärillä kiitoradoilla rullaavat, ilmaan nousevat ja laskeutuvat pienkoneet, helikopterit ym. ovat tehneet paikasta taianomaisen käyntikohteen perheille sukupolvesta toiseen. Sellaista ei saa takaisin, kun se kerran hävitetään, kuten ei Helsingin ainutlaatuisia "vihersormiakaan".

Mikä mieletön vimma juuri nyt valtaa pitävien enemmistöllä on päästä eroon näistä Helsingillä vielä jäljellä olevista korvaamattomista rikkauksista, joita ei voi rahassa mitata. Muu maailma lienee vihreä kateudesta – ja kohta naureskelee vahingoniloisena, että menivätpä tärvelemään kaupunkinsa yhtä tylsäksi kivitalohelvetiksi kuin meilläkin!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Niin oikke! Mikä mieletön vimma on vallannut Tampereenkin päättäjiä päästä eroon arvokkaasta järvi- ja metsäluonnosta, muinaishaudoista, keskustan tärkeästä puistosta kaupungin pääkadun bulevardia reunustavista puista, harvojen säilyneiden kulttuurikohteiden ohella. Miluiten peitettäisiin Tammerkosken ihana musta virta vierekkäisillä lisäsilloilla.Jne.jne...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Hyvä huomio, että ennen kaikkea kannattaisi rakentaa oikeesti hyödyttömät ja maisemia rumentavat teollisuusalueet ja kohtapuolin ihmiset kyllästyvät myös ylimitoitettuihin marketteihin ja kauppakeskuksiin.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Jan Vapaavuorelle:

Sinnikkäästi ovat myös valtion rahoittamat edulliset vuokra-asunnot olleet tavoittamattomissa jo vuosikymmeniä sukupolvesta toiseen, vaikka völyymiä (satojatuhansia ihmisiä) olisi niiden täyttämiseksi ja rahoittamiseksi.

Valtuuston ja nimenomaan pormestarin vastuulle kuuluu palvella ja toteuttaa kansalaisten tarpeita ja niinkuin edellä, mitkään muotoseikat eivät ole oikeutettuja. On hyvä muistaa, että me kansalaiset teidät valitsemme.

Malmin lentokentän rakentaminen asuin käyttöön ei poista kroonista asuntopulaa pääkaupunkiseudulla ja ihmetellä voi, miksi juuri Malmin lentokenttä on se alue, joka mahdollistaisi laajamittaista asuttamista, kun joutomaata löytyy silmin nähden ja todistettavasti hyvin runsaasti pääkaupunkiseudun liepeiltä. Yleis- ja asemakaava kaupungin liepeillä on huomattavasti helpompi toteuttaa. Palveluja ja asuntoja tarvitaan nimenomaan siellä ei Malmilla, joka muutenkin on jo hyvin tiiviisti rakennettua.

On myös ihmeteltävää, miksi asuntojen rakentamisen politiikka suosii matalan profiilin rakentamista, kun kerroksia voi rakentaa myös ylöspäin, kerros-neliöt kasvavat x^n.

Päinvastoin Malmin lentokenttää tulisi kehittä monipuolisemmaksi tarjonnan suhteen. Ravintola- ja kahvilatarjontaa, -erilaisia seminaareja, -lisärakentamista teemana lentäminen ja sen historia, -kirjastotoimintaa jne.

Muistuttaisin, että tässä on nyt kysymys Malmilaisten ja Helsinkiläisten tarpeista, ei valtuustossa istuvien tarpeista.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Kyllähän tuota kirjasto- ja ravintolatoimintaa, seminaareja ja lisärakentamista voidaan alueelle rakentaa. Kunhan ensin saamme tuon lentokenttätoiminnan loppumaan.

Sen jälkeen myös noita korkeita asuinrakennuksia alueelle syntyy suunnitelmien mukaan melkoinen joukko.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Haluaako joku niissä asua, ellei edestaivasta näe ikkunasta, puista puhumattakaan?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #59

Kyllä niistä torneista taivaan näkee. Jos rakennetaan tarpeeksi korkeita, voisi nähdä merenkin.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #67

Ilmalan ratapihan päällä vallan komeasti meren ja todennäköisesti Vironkin näkisi kuten vaikkapa Lauttasaaressa Otavantien varrella jo 1940-luvulta lähtien.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Heinolan tai Mäntsälän kokoinen asukasmäärä vieri viereen korkeisiin rakennuksiin tälle alueelle synnyttää vain slummeja, kiitos ei.

Tässä jo moneen kertaan on todettu, että joutomaata (peltoja, -vesakkoja, -metsittyneitä aluieta jne) löytyy hyvin runsaasti kaupungin liepeiltä. Siellä missä on tilaa, asumisen viihtyvyys ja palvelut saadaan integroitua huomattavasti rationaalisemmin.

Yhdyskuntasuunnittelulle avautuu suuret mahdollisuudet toteuttaa juuri sellaista asuttamista mitä ihmiset todella kaipaavat. Modernia asumista.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta
Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Heinolan tai Mäntsälän kokoinen asukasmäärä vieri viereen korkeisiin rakennuksiin tälle alueelle synnyttää vain slummeja, kiitos ei.

Tässä jo moneen kertaan on todettu, että joutomaata (peltoja, -vesakkoja, -metsittyneitä aluieta jne) löytyy hyvin runsaasti kaupungin liepeiltä. Siellä missä on tilaa, asumisen viihtyvyys ja palvelut saadaan integroitua huomattavasti rationaalisemmin.

Yhdyskuntasuunnittelulle avautuu suuret mahdollisuudet toteuttaa juuri sellaista asuttamista mitä ihmiset todella kaipaavat, eli modernia asumista.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Asuntopula voi helpottaa muutamassa vuosikymmenessä, kun tyhjänä olevat suurten ikäluokkien asunnot päätyvät käyttöön. Ei seuraavalla sukupolvella lie varaa niitä tyhjillään pitää.

Helsingissä arvioidaan olevan noin 30 000 asuntoa tyhjillään ehkä enemmänkin. Kuka niitä pystyy laskemaan. Pitäisi voida ottaa tyhjänä pidettävät asunnot hyötykäyttöön.

Ehkä siinä olisi jo jonkinverran asuntopulaan apua.

Käyttäjän JuhaKrapinoja kuva
Juha Krapinoja

Vertauskuvallisena tiivistelmänä voisi todeta Jan Vapaavuoren mielipiteen olevan että koska Helsinki on jo vuosikausia yrittänyt sammuttaa bensalla itse sytyttämäänsä tulipaloa (jota väittää valtion sytyttämäksi), on Vapaavuoren mielestä nyt liian myöhäistä tarttua niihin sammutuspeitteisiin ja jauhesammuttimiin, joita Malmin ystävät ovat jo toistakymmentä vuotta tarjonneet. Viimeisimpänä tarjouksena on nyt tuotu paikalle eduskunnan sammutusvaahtotykki. Jokohan kelpaisi?

Helsinki (tai joku Helsingin vaikuttajataho) on ollut asiassa aloitteellinen jo vuosikymmeniä ja se on joillakin keinoila onnistunut saamaan valtiolta mittatilaustyönä Helsingin kaupungille mieleisiä ratkaisuja - riippumatta hallituksen toisenlaisista päätöksistä, tehdyistä selvityksistä, asiantuntijalausunnoista ja kansalaismielipiteestä. Tehtyjä päätöksiä on sitten (niille määritellyt edellytykset ohittaen) ajettu läpi lain rajoja hipoen, harhaanjohtavilla perusteilla ja sulkien silmät tiukasti kaikilta valittua linjaa vastustavilta kannanotoilta.

Kyseessä ei todellakaan ole objektiivinen, saatavilla olevat tosiasiat huomioiva ratkaisu vaan puhtaasti poliittinen päätös, josta kukaan ei kumma kyllä kuitenkaan tunnu ylpeänä ja totuudenmukaisesti perustellen haluavan ottaa täyttä vastuuta. Miksiköhän ei?

On toki varsin onnellinen tilanne, ettei Suomessa tunnetusti ole korruptiota, koska jos näin ei olisi, olisi koko hommalla todellakin aika lailla epäilyttäviä piirteitä. Jos koko homman etenemistä yritetään nyt (tosiasioiden vastaisesti) pistää valtion "ansioksi", herää ainakin minulle kysymys, mistä tai kenestä pois päin pyritään huomiota kohdistamaan valtion suuntaan. Historian myötä tosiasiat yleensä paljastuvat, mutta toivon todella, ettei silloin olisi Malmin kentän (ja asiaan sekaantuneiden tahojen) kannalta liian myöhäistä. Vielä on mahdollisuus kunnialliseen perääntymiseen kasvojaan menettämättä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Oikeastaan jokainen Suomen kunta yrittää kasvaa niin paljon kuin mahdollista. Helsinkiä ja sen poliitikkoja ei ehkä siksi voi kovin pahasti syyttää. On ollut turuntautia Turussa ja muualla, eikä täysin syyttömiä kuntia ehkä ole. Ikävä että samassa rytäkässä vanha väljä ja vihreä puutarhamainen Helsinki katoaa. Joku pitää tiiviistä betonistakin, ihan ok niin, ja monet kuntalaiset kunnan mahtavuuden kasvusta, mutta ehkä joskus voisi miettiä asioita muultakin kuin jatkuvan kasvutarpeen kannalta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ainakin Tamperella ollan vielä kasvuhulluumpia, grynderimafia jyrää keinoja kaihtamatta luulisin. Eihän Suomessa ole korruptiota paljonkaan. Mutta ellei lahjonta tehoa, niin jäähän vielä uhkailu ja kiristys.( Tämähän on tietenkin vain erään foliokukkahtun salalittoteoria jota ei kannata todesta ottaa.)
Kilpailu tulee tietenkin kalliiksi ja useimmat kunnat häviävät.
Näistä muutotappiokunnista löytyy asuntoja luonnonkaunilla paikoilla pilkkahintaan. Vaikka kokonaisia rivitaloja tai hienoja vanhoja rakennuksia. Olen harkinnut koota mukavien ihmisten yhteisöä vanhuuden varalle.
Muutetaan yhdessä muuttumattomiin maisemiin!

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Pienet kunnat tekevät kyllä kaikkensa saadakseen uusia perheitä kuntaansa. Isot vain pärjäävät tässä kisassa paremmin. Ihmiset eivät välttämättä haua asua kauunginssa (http://yle.fi/uutiset/3-9251768), mutta kaupungilla on tarjota parhaat etenemismahdollisuudet, ja rahakkaimmat hommat, koska suuri osa eliitistä, pääkonttorit, hallinnon ydin ja lennot Brysseliin ovat siellä. Kukin kunta kaavoittaa itsenäisesti, ja jokseenkin kaikki haluavat kokoa lisää ja lisää. Valtio ei välitä, tai nykyään tuntuu jopa uskovan siihen, että keskittymistä on syytä kiihdyttää. Keskittämisen hyvyydestä on tulossa valtionuskonto. Siinä ohessa joidenkin mielestä perinteinen kaunis Helsinki pilataan.

Luulisin että korruptiotakin on. Juuri rakennusalalla siitä liikkuu huhuja. Pikkukunnistakin olen kullut joitain huhuja, mutta valitettavsati eniten juuri Helsingistä. Luulisin että jotain tultakin on, eikä vain savua. Ei välttämättä liity suoraan Malmiin, mutta tuollaiset olisi syytä karsia pois. Korruption kitkeminen olisi Malmin raknetamista parempi aihe ohjelmajulistukseen myös Vapaavuorelle.

Käyttäjän EskoRiikonen kuva
Esko Riikonen Vastaus kommenttiin #62

Helsinki tekee päinvastoin kuin pienet kunnat. Se nimittäin kerää kaupunkiin niitä,jotka eivät tule lihottamaan kaupungin rahakirstua.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #65

Helsingissä väki taitaa olla köyhempää kuin vaikkapa Espossa tai Kauniaisissa. Helsinki kuitenkin saa rahaa tonteista ja huomattavia valtion tukiaisia joukkoliikennevälineiden kehittämiseen. Asumistuetkin valtio maksaa Helsinkiin korotettuina. Ehkä Helsingin kannattaa kalastella köyhiäkin - en tiedä tarkkaan.

Rahaakin suurempi syy voi olla vallan ja mahtavuuden kasvu. Sellaiset organisaatiot, jotka eivät pyrkisi lihavoittamaan ja mahtavoittamaan itseään, ovat todella harvassa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Jan Vapaavuorenkin yksi keskeinen argumentti on asuntopulan poistaminen. Miten asuntopula määritellään? Niinkö että Helsingin asunnot ovat kalliita, ja lisää rakentamalla ne saataisiin halvemmiksi? Kun katsoo Helsingin viimeisten 50 vuoden historiaa, sen koko on kasvanut jatkuvasti, ja myös asuntojen hinnat ovat kasvaneet jatkuvasti. Pääsääntö Suomessa ja muuallakin on, mitä suurempi kaupunki, sen korkeammat hinnat. Sille uskomukselle, että hinnat laskisivat koon kasvun myötä ei ole mitään perusteita.

Ei Helsingissä mitään asuntopulaa ole (asunnottomia tms.) vaan vain korkeat hinnat, kuten pääkaupungeissa yleensä on, eikä kaupungin koon kasvattaminen pudota hintoja.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Vaikka ilmailu ei kuuluisikaan Helsingin tehtäviin, toisin kun satamien ylläpito, niin tavoitettavuus kuuluu. Helsinki-Malmin lentokentällä on loistava menneisyys ja yhtä loistava tulevaisuus Suomen pääkaupungin omana lentokenttänä, yhteytenä ympäri Suomen ja Eurooppaan.

Kaupunkilentokenttä tarkoittaa jo nyt ja erityisesti tulevaisuudessa tavoitettavuutta. Ilmailu on maailman nopeiten kasvava liikennöintimuoto valtioiden välillä ja sen kärkenä etenevät pienlentokoneet. Siksi Euroopan Unionin komissio suosittelee ilmailustrategiassaan jäsenvaltioilleen kaupunkilentokenttien lisäämistä, koska suurlentokentät, kuten Helsinki-Vantaa, sitoutuvat ennalta aikataulutetuiksi maailman ihmis- ja tavararahdin minuuttikentiksi.

Helsinki-Malmin sulkeminen tarkoittaa em. viitekehyksessä osaltaan Helsingin eristämistä.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

On tärkeää myös meriturvallisuuden kannalta, että Malmin lentokenttä säilytetään. Se on strategisesti keskeisellä paikalla ajatellen Suomenlahden erittäin vilkasta meriliikennettä. Rajavartiolaitos käyttää Malmin kenttää meripelastustoiminnan tukikohtana. Helikopterit pintapelastajineen olivat ensiarvoisessa asemassa Estonian haaksirikkoisten pelastamisessa vuonna 1994.

Super Puma- helikopterit tarvitsevat hyvän tukikohdan meripelastustoimintaa varten.

Vakava öljyturma Suomenlahdella on nopea ja paras tapa kartoittaa ilmasta käsin joko Rajavartioston helikopterilla tai Rajavartioston valvontalentokoneella. Sen perusteella voidaan ryhtyä muihin ehkäiseviin toimenpiteisiin öljyturman minimoimiseksi. Vakava öljyvahinko ei ole mikään poissuljettu asia Suomenlahdella. Inhimilliselle virheelle on aina mahdollisuus olemassa meriliikenteen valvonnasta huolimatta.

Tässä on yksi erittäin tärkeä peruste säätää erityislaki, jolla kenttä otetaan takaisin valtion haltuun. Tätä ei näköjään huomioitu lainkaan vuoden 2014 ”merkkipaalussa.”
Valtion ja samalla yhteiskunnan edun on kuljettava Helsingin kaupungin edun edellä. On tehty selvä virhe ja virhe on aina korjattavissa.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Eikö pormestariehdokas Vapaavuori kritisoinut juuri sitä, että Malmin kentän puolustajat estävät korvaavien palvelujen kartoittamisen?

Raja tarvitsee tietenkin kopteritoiminnalle sopivan kentän. Sellaiseen löytyy kyllä alueita, kun vain löydetään tahtoa. Nythän kopteritoiminnan sijainniksi tuntuu kelpaavan vain Malmin lentokenttä, vaikka toiminta itsessään ei Malmia sijainnikseen kaipaakaan.

Marja-Leena Kuronen

Miksi pitäisi laittaa miljoonia euroja uuden kentän rakentamiseen,
kun on valmis kenttä olemassa?
Mihinkä sijoittaisit uuden kentän?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #57

Hei Marja-Leena!
Ensinnäkään minun ei tarvitse miettiä, mihin sen voisi sijoittaa. Helsingissä tuohon kysymykseen voisi vastata Kaupunkisuunnitteluvirasto. Mutta, koska kopteritoiminta ei kovin suurta aluetta tarvitse (kiitorataa ei ollenkaan), luultavasti rakentamiskelvotonta maata löytyy sen tarpeisiin. Jos ei muualta, niin ihan kivenheiton päässä Malmin kentästä on se Myllypuron vanhan kaatopaikan pohja, josta kerrostalot jouduttiin pilaantuneen maan takia purkamaan.

Kopterikentän rakentamiskustannuksia en osaa arvioida kovin tarkasti. Luulen kuitenkin, ettei sellaisen rakentaminen miljoonia maksa. Jos maksaisi, uskon, että Rajavartiolaitos olisi vastustanut Malmin lentokentän kaavoittamista.

Käyttäjän jarmonieminen kuva
Jarmo Nieminen

Meriturvallisuus on oikeasti merkittävä näkökulma. On ilmeisen selvää, että meripelastoiminnassa ratkaisevat minuutit ovat entistä kauempena tukikohdan siirtyessä Malmilta Hki-Vantaalle.

Kimmo Niemistö

Itse en haluaisi nähdä punavihreää pormestaria Helsingissä, mutta Malmi-kysymykseen konkretisoituu monia asioita jotka tekevät Vapaavuoren ja hänen edustamansa puolueen äänestämisestä mahdotonta ilman tätä käsittämätöntä avaustakin. Miten niin kehittyvän liikennemuodon infrastruktuurista ja siihen liittyvän yritystoiminnan toimintaedellytyksistä huolehtiminen ei olisi kaupungin tehtävä? Menköön satamat, rautatiet ja maantiet samalla? Minkälainen pormestariehdokas ajattelee näin?

Vaikka kuntavaalipolitikoinnista ei välittäisikään, "on realismia" tunnustaa ilmaliikenteen vahva kasvu, siihen liittyvä valtava potentiaali ja tämän merkitys kansantaloudelle. Aravalähiöitä voi rakentaa mihin tahansa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Mitkään ekonomistiset perusteet eivät ole oikeutettuja jos aidosti halutaan rakentaa pieni- ja keskituloisille kansalaisille edullisia valtion rahoittamia vuokra-asuntoja, -erityisesti ja nimenomaan muualle, ei Malmin lentokentälle.

On myös arvioitu, että kentän pinta-ala mahdollistaisi Mäntsälän tai Heinolan asukasluvun. Se tarkoittaisi sitä, että taloja tulisi rakentaa vieri-viereen kymmenissä kerroksissa. Miltä infra tulisi näyttämään tämän jälkeen??

Malmin lentokenttä on myös esteettisfilosofinen ja identiteetti kysymys Malmin nykyisen miljöön säilyttämiseksi.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Mitkään ekonomistiset perusteet eivät ole oikeutettuja jos aidosti halutaan rakentaa pieni- ja keskituloisille kansalaisille edullisia valtion rahoittamia vuokra-asuntoja, -erityisesti ja nimenomaan muualle, ei Malmin lentokentälle.

On myös arvioitu, että kentän pinta-ala mahdollistaisi Mäntsälän tai Heinolan asukasluvun. Se tarkoittaisi sitä, että taloja tulisi rakentaa vieri-viereen kymmenissä kerroksissa. Miltä infra tulisi näyttämään tämän jälkeen??

Malmin lentokenttä on myös esteettisfilosofinen ja identiteetti kysymys Malmin nykyisen miljöön säilyttämiseksi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Vieri viereen rakentaminen on "vihreätä" energiatehokasta trendiä. Meidänkin parkkipaikalle ehdotettiin vaihtoehdoksi remontteja osittain rahoittavana lisärakentamisena kerrostalo entisten väliin. Eli betonimuuri näköalana ettei taivastakaan enää näkyisi ja suora näkymä naapurin parvekkeelle ja makukammariin. Nyt sentään tirkistelijä tarvitsee kiikarin vaikka verhoina toimivat puut myytiin haloiksi, jotta näköala parkkipaikalle paranisi. Valitettavasti, minä katselen mielummin puita kun autoja.
Kuulin Tampereen uudelle lähiölle Vuorekselle muuttanelta ystävältäni, ettei kovin hyvin siellä viihdy kun talot ovat liian lähekkäin.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Malmin lentokenttää pyritään suojelemaan monesta eri syystä. Harrasteilmailun säilyminen on kuitenkin se keskeisin kentän tarpeen määrittäjä.

Tiedän jo kokemuksesta, että kommenttiini vastataan ennen kaikkea lentokoulutustoimintaa esiin nostamalla. En uskalla kyseenalaistaa, etteikö yli 40% (ehkäpä jopa puolet) Helsinki-Malmin nousuista olisi koulutuslentoja. Voi olla, että puolet maamme liikennelentäjistäkin on koulutettu Malmilla.

Silti uskallan väittää: lentokoulutustoiminnastakin suurin osa on harrastelentäjien kouluttamista eli ilmailuharrastamistoimintaa.

Nyt sitten siihen keskeisempään kysymykseen: Onko meidän harrastusilmailutoimintamme ajautumassa kriisiin, jos Malmin lentokenttä poistuu palveluverkostosta?

Tähän kaipaisin argumentteja. Sellaisia ei tässä keskustelussa koskaan ole esitetty.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Mielestäni keskeistä on edullisten valtion rahoittamien vuokra-asuntojen rakentaminen siihen joutomaahan, jota löytyy hyvin runsaasti pääkaupunkiseudun liepeiltä.

On sanomattakin selvää, että jos lentokenttä rakennetaan n. 20 000 ihmisen tarpeisiin, tulee tiivistä ja ahdasta.

Toisaalta kentän lento- ja palvelutoimintaa tulisi kehittää kaikkien kansalaisten hyväksi, ei vain lentotoimintaa ammatikseen tai harrastuksena toimiville.

Infraa voi kehittää myös rakentavasti, ei hajottaen. Mielipiteiden jakauma on hyvin selkeä enemmistö lentokentän säilyttämisen puolesta ja etenkin niille, jotka asuttavat ks. aluetta.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Eihän vastauksellasi ole mitään tekemistä kommenttini kanssa. Miksi tarvitsemme ilmailuharrastustoiminnalle kentän paikalta, jota voidaan käyttää asumiskäyttöön?

Lentokenttiä voidaan avata suhteellisen pienin kustannuksin paikoista, joiden neliöarvo on tuntuvasti pienempi. Esimerkiksi Porvoon pohjoispuolella maata myydään eurolla neliö. Kunnat voisivat myydä jopa halvemmalla, jos saisivat korvaavan lentokentän alueelleen.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #71
Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #71
Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

"Onko meidän harrastusilmailutoimintamme ajautumassa kriisiin, jos Malmin lentokenttä poistuu palveluverkostosta?"

Kysymys ei ole kriiseistä vaan tahdon ilmauksesta Malmin lentokentän säilyttämiseksi siellä, missä se on nykyisellään, eli Malmin lentoasemalla.

Miksi ihmeessä rakentaa uusi kenttä toisaalle, kun nykyinen on jo olemassa.

Joutomaata löytyy todistettavasti pääkaupunkiseudun liepeiltä, siellä nimenomaan tarvitaan palveluja ja asuntorakentamista.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Pitääkö kaikki maan asukkaat pakkaantua pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle viihtyvyyden ja hyvinvoinnin kustannuksella?

Antti Hiillosmäki

"Pormestarin tulee puolustaa Helsinkiä aina ja kaikkialla ja edistää sen valtuuston tekemiä linjauksia riippumatta siitä, mitä mieltä niistä mahdollisesti itse alun perin on ollut. Pormestarin tehtävä on nousta puoluepolitiikan yläpuolelle, olla kaikkien helsinkiläisten palveluksessa"

Miten voi olla kaikkien Helsinkiläisten palveluksessa jos toimii enemmistön tahdon vastaisesti.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Hyvä pormestariehdokas,

Epäonnistuneista päätöksistä pitää kyetä löytämään peruutusvaihde niin kauan, kuin ne eivät ole vielä peruuttamattomia. Suomen toiseksi vilkkaimman lentokentän tuhoaminen ilman korvaavaa vaihtoehtoa on yksinkertaisesti tyhmä päätös, mutta kenttää ei onneksi vielä ole ehditty pilata ja sen kaikki toiminnalliset hyödyt sekä kulttuuriarvot on mahdollista säilyttää edelleen.

Päätöstä ei tee ollenkaan onnistuneemmaksi se, että kaavoitusta johdetaan Helsingin kaupungissa avuttoman flegmaattisesti ja koetetaan näköjään mennä yli siitä, mistä aita on matalin. Mitä mieltä oli kaapata Sipoolta maa-aluetta "rakentamiseen", ellei sitä tosissaan aiotakaan siihen tarkoitukseen käyttää? Aikaa kaupungilla on kyllä sen kaavoitukseen ollut vuosikausia, mutta se on hukattu ilmeisesti tahallaan.

”Asuntotuotanto kuuluu kaupungin perustehtäviin, ilmailu ei” on täysin tyhjänpäiväinen argumentti. Kuuluuko sitten kaupungin tehtäviin maatalous Viikin pelloilla? Entä golfin peluu Talissa?

Helsinkiä viisaampien suurkaupunkien päättävät elimet ovat nähneet ilmailun kasvupotentiaalin edut Bromman lentokentän säilyttämisessä, ja myös Lontoossa löytyy sijaa London City Airportille kaupungin keskusta-alueella. Onko niin hienoa teeskennellä urbaania metropolia, jossa puute rakennusmaasta muka on Lontoota pahempi?

Hetken aikaa ehdin jo olla tyytyväinen järkevään kannanottoonne suurmoskeija-asiassa. Täytyy sanoa, että tämän Malmin lentokenttä -sammakkonne jälkeen olen sen sijaan pettynyt arvostelukykyynne pahemman kerran. Se oli myös kannaltanne täysin turha poliittinen manööveri, koska demokratiaan kuuluvan kansalaisaloitteen pohjalta asiahan menee joka tapauksessa eduskunnan käsittelyyn.

Helsingin kaupunginvaltuusto on jo osoittanut kyvyttömyytensä ymmärtää sekä kaupungin että valtakunnan etua Malmin lentokenttä -asiassa, ja täysin toisarvoiset arvovaltakysymykset ja narsistiset nokkiinsa ottamiset ovat sumentaneet harkintakyvyn. Nyt onkin aivan paikallaan, että eduskunta saa arvioida asiaa kokonaisuuden edun kannalta objektiivisemmin, viileämmin ja ilman sidoksia vallankäyttäjien yksityisiin taloudellisiin etuihin. Eduskunnan päätökseen on meidän kaikkien tyytyminen, ja olen varma, että kaikkia osapuolia tyydyttävä yleisilmailun edellytykset turvaava kompromissi on löydettävissä jos vain hyvää tahtoa riittää.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Maatalous pitäisi ehdottomasti kuulua jokaisen kunnan toimintaan. Tampereellakin lehmät pääsevät laihtumelle kohtapuolin.
Mitäs sitten syödään kun kaikki on muutettu rahaksi?

Käyttäjän kajluukko kuva
Kaj Luukko

"Pormestarin tulee puolustaa Helsinkiä aina ja kaikkialla ja edistää sen valtuuston tekemiä linjauksia riippumatta siitä, mitä mieltä niistä mahdollisesti itse alun perin on ollut."

Minusta pormestarin tulee puolustaa helsinkiläisiä. Heidän tahtotilan yli on valtuusto kävellyt mm. viime vuoden kuntalaisaloitteen käsittelyssä, jossa esille tuodut näkökohdat sivuutettiin. Kuka tosiaan pitäisi kaupunkilaisten puolta omaa valtuustoaan vastaan silloin, kun se ei heitä kuuntele?

Mielipidemittauksen ovat toistuvasti osoittaneet, että enemmistö helsinkiläisistä haluaa säilyttää lentokenttänsä. Riittääkö pormestariehdokkaalla rohkeus järjestää kansanäänestys? Enemmistö kaupunkilaisista on omien sanojennekin mukaan "sinnäkästä väkeä".

Käyttäjän EskoRiikonen kuva
Esko Riikonen

"Vaikka osa teistäkin on lobbauksessaan syyllistynyt erilaisiin ylilyönteihin,"

Minusta tuntuu, että se osa kaupunginjohdosta ja poliitikoista, jotka kannattavat kenttäalueen rakentamista,ovat suhtautunueet eri mieltä olevien ehdotuksiin ja perusteluihin, kuin ne olisivat vain pelkkää ilmaa. Esitetyt ehdotukset ja myös valitukset eivät ole saaneet asiallista käsittelyä.

Niitä kokonaiskustannuksia, jotka alueen rakentamisesta syntyy, ei ole mielestäni alkuukaan selvitetty kunnolla. Osa kustannuksista kohdistuu itse rakennuksiin ja osa alueen infran rakentamiseen, joka ilmeisesti tulee kaikkien kaupunkilaisten maksettavaksi. 30 000 asukkaan kaupunginosa tarvitsee paljon katuja, erilaisia putkijoihtoja, viemäreitä jne. Täytyyhän esim 30 000 asukkaan jätevesille rakentaa yhteys Viikinmäkeen asti. Tuskin vanhoisa putkissa on nykyisellään riittävästi ylimääräistä kapasiteettia. Ja on monia muitakin vastavia rakentamisia.

Käyttäjän VilleHurmalainen kuva
Ville Hurmalainen

Malmin alueen rakentamisen hinta!

Jos Malmin alueelle halutaan rakentaa asuntoja 25 000 ihmiselle, pitää alue paaluttaa. Maanrakennusfirmoista saadun tiedon mukaan paalujen väli toisistaan olisi 80 cm. Tällöin yhdelle neliökilometrille tulisi 1 562 500 paalua. Ja Malmin alueen koko on noin 2 km2 Eli määrä olisi noin kaksinkertainen eli noin 3 miljoonaa paalua.

Sellainen noin hinta paalumetrille olisi 40 euroa. Malmin alueella tarvitaan 15 – 25 metrin paalutussyvyyttä, käytän tässä keskiarvoa 20 m. Joten pelkästään paalutuksen hinta olisi 2,4 mrd.

Tässä ei ole otettu huomioon saastuneen maan vaihtoa, eikä poikittaistukemista, joka näin syvässä ja pehmeässä kohteessa olisi pakollista. Jos laskelmat ovat väärässä, pyydän korjaavaa palautetta, ei mitään parjaavaa kolautetta!

Lisäksi kaupungin Finnish Consulting Group:illa teettämän yleiskaavan taloudellisten vaikutusten arvioinnin mukaan lentokenttäalueen kerrosneliökohtaiset rakentamiskustannukset ovat kaksinkertaiset muuhun verrattuna:

“Yleiskaavaluonnoksen mukainen kerrosala (1,2 milj. k-m²) ei ole riittävä Malmin lentokentän alueen taloudellisen toteutettavuuden kannalta”.

Miksi lähdetään tuhlaamaan kaupukilaisten rahoja tällaisiin ideologisesti väritettyihin hankeisiin?

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Suunnittelualueen pinta-ala on noin 300 hehtaaria. Mukana on Malmin lentokentän lisäksi alueita, jotka liittyvät oleellisesti uuden kaupunginosan suunnitteluun. Kerrosalatavoite on 1,2 miljoonaa kerrosneliömetriä, josta 100 000 kerrosneliömetriä on toimitilarakentamista sekä palveluita.

Malmin lentokentän ympäristöstä häädetään yritykset ei pelkästään lentäjiä. Yrityksille on luvattu korvata maa-ala ei rakennuksia, joita yrityksillä on. Melkoisen outoa toimintaa sekin.

Tattarisuon teollisuusalueella toimii 250 yritystä, jotka työllistävät yhteensä yli 2000 henkeä, kertoo yhdistyksen hallituksen jäsen, yrittäjä Teija Loponen.

Yhdistyksen mukaan muutokset saattavat ajaa pienteollisuuden kauemmas, jopa kokonaan pois Helsingistä. Tämä tarkoittaa suuria muutoksia työpaikkoihin, koska Malmin lähialueelta ei löydy vastaavanlaista korvaavaa pienteollisuusaluetta.

- Useimmat alueen yritykset edustavat erikoisaloja, eikä heidän tarpeilleen löydy Helsingin rajojen sisäpuolelta sopivia toimitiloja. Kaupungin pitäisi tarjota eri elinkeinonharjoittajille tasapuoliset mahdollisuudet toimia, Loponen korostaa.

Useille alueella toimiville yrityksille on tiedossa konkurssi.
https://www.yrittajat.fi/helsingin-yrittajat/a/uut...

Käyttäjän kajluukko kuva
Kaj Luukko

Lentokentän pinta-ala on yksi prosentti Helsingin maapinta-alasta. Se ei voi olla ratkaisevassa asemassa Helsingin kasvutavoitteessa.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Tämä lentokentän ystävien asiantuntemus maanrakennuksen osalta on ennenkin huomattu hataraksi.

On esitetty laskelma, että perustustyön kustannus Malmilla olisi jopa 240 euroa/kerrosneliömetri. Perustustyö ideaalissa tapauksessa, hiekkamaassa, on noin 80 euroa/kerrosneliömetri. Eli perustuskustannukset voisivat olla jopa kolminkertaiset verrattuna ideaaliin rakennuspaikkaan.

Kerrostalon rakentaminen maksaa ilman perustamiskustannusta noin 2500 euroa/kerrosneliömetri. Malmilla kerrosneliömetrikustannus voisi olla siis 2750, kun ideaalipohjalle rakennettaessa se olisi 2580.

Perustuskustannukset nousevat kolminkertaisiksi, mutta kustannusvaikutus kerrosneliömetriä kohden on tämän mukaan vain vajaa 7 prosenttia.

Esittäisitkö laskelman, jolla voisit perustella, miten Malmin lentokentälle rakennettaessa kerrosneliökustannus olisi kaksinkertainen (ja mihin tuon neliöhintavertailun teet).

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #76

Jospa Kämäräinenkin vastaisi kysymykseen rakentamiskustannuksista. Museaalinen arvo ei vaikuta rakentamisen kustannuksiin. Eipä silti, voihan sillekin olla ihan oman keskustelun paikka.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #100

Tarkat laskelmat kuuluvat asiantuntijoille, mutta rakentamiskustannukset ovat varmasti suhteellisesti pienemmät alueella, jonne voi rakentaa Malmia tiheämpää ja todella urbaania asutusta (esimerkiksi Ilmala) - molemmathan tarvitsevat paalutusta.
http://rakennustaito.fi/rakentaminen/pasilan-tripl...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #101

Perustuksen kustannukset eivät kuivalle maalle rakennettaessa missään, edes niillä harvempaan rakennettavilla kohteilla (esim.Malmi), nouse rakentamisen neliökustannusten tasolle.

Ainoastaan siinä tapauksessa, että perustustyöhön kuluisi yli 2500 euroa / k-m2, voisi alkuperäinen väite kaksinkertaisista rakentamiskustannuksista olla perusteltavissa.

Linkkaamassasi jutussa kerrotaan perustustöiden ja kunnallistekniikan kuluttavan noin 10 % kokonaisrakennuskustannuksista. Saman suuruinen osuus (10-15%) kuluu perustustöihin ja kunnallistekniikkaan myös Malmilla. Ei edes kolminkertaiseksi kohoava perustustyön hinta nosta kokonaiskerrosneliökustannusta kuin muutamalla prosenttiyksiköllä.

Vaikka rakentamiskustannuksilla ei ole mitään vaikutusta siihen, pitääkö ilmailun antaa Malmilla jatkua, pidän tärkeänä, että tarkistetaan annettujen tietojen oikeellisuus.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Alaska (USA): This page intentionally left blank (s. x)
http://fmats.us/wp-content/uploads/2017/01/112916-...

Suomi (Helsinki) tämän me tietoisesti pimitämme:
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän SamiOrakoski kuva
Sami Orakoski

Selkeästi tämä asia herättää paljon tunteita ja se myös näkyy keskustelun argumenteissa. En osaa ottaa kantaa pitääkö Malmi säilyttää tai ei enkä siten ole puolella enkä toisella itse asian suhteen. Kuitenkin kysyn kun asia on ollut pinnalla useita vuosia niin oletan, että tämä on ollut eri vaalien teemana useamman kerran tavalla tai toisella? Eikö Helsinkiläiset ole päässeet äänestämään kunnan päättäjiä ihan demokraattisesti ja päättäjät sitten päätyneet ratkaisuun jossa Malmin lentokentän alue kaavoitetaan asunnoiksi? Jossain adressissa (Malmin kentän säilyttämiseksi) mainittiin olevan paljon nimiä mutta onko niin paljoa että ennemmistö Helsinkiläisiä tätä tukisi? En siis tiedä kuinka paljon oli joten joku osannee tämän varmasti kertoa. Onko joku joka osaisi siis kertoa jotain muuta enemmistön tahdosta asiassa kuin mitä on nyt ilmeisesti valtuustossa päätetty? Ei omaa mielipidettä tai sen lisäksi myös kaverin mielipidettä tai myöskään mitä on kuullut Tampereelta, Turusta tai muualta maailmasta. Museovirasto ja muut virastot ei kai mitään enemmistöä edusta mutta voivat lausunnoillaan varmasti vaikuttaa päättäjien ja kaupunkilaisten mielipiteisiin asiassa ja ovat varmasti niin tehneetkin. Päätös siis kai voi olla väärä tai oikea monesta eri näkökulmasta mutta eikö se ole tehty enemmistöpäätöksellä?

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Varmaankin Malmin lentokentän tuhoamisella saa pormestarin viran?
Lienee sovittu juttu.
Eipähän kapitalistit lentele, hienoa, upeeta, mahtavaa, kokoomus.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Varmaankin Malmin lentokentän tuhoamisella saa pormestarin viran?
Lienee sovittu juttu.
Eipähän kapitalistit lentele, hienoa, upeeta, mahtavaa, kokoomus.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Arvostaisin, jos Jan Vapaavuori vielä tulisi toisiin ajatuksiin ja asettuisi suojelemaan lentokentän aluetta. Nyt tuntuu, että turha itsepäisyys kostautuu.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Kyllä se perälauta jo vuotaa: "On realismia todeta, että asiassa tullaan etenemään sitä polkua, jota kohta 20 vuotta on johdonmukaisesti kuljettu. Jos joku riittävän korkea valtiovallan edustaja riittävän vakavissaan asiasta haluaa keskustella, olen kuitenkin siihen mahdollisena tulevana pormestarina tietenkin aina valmis."

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #92

Niin valitettavasti taitaa olla mille näyttää.

Käyttäjän kajluukko kuva
Kaj Luukko

Helsingissä ajatellaan helposti, että Malmi on harrastajien lentokenttä. Tässä kuitenkin Suomen Lentäjäliiton kannanotto Malmin puolesta:

http://www.lentoposti.fi/uutiset/suomen_lentajalii...

Lentäjäliitto edustaa maamme ammatti-ilmailijoita. Niitä samoja, jotka kouluttavat ammattilentäjiä, tekevät lentotyötä, sekä vievät lomalaisia etelään.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Malmin lentokentän arvo ymmärretään vasta kun on liian myöhäistä, valitettavasti!

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

HS:ssä kirjoitus Vapaavuoresta tänään. "”Jos Janne uskoo johonkin asiaan, niin sillä ei ole mitään väliä, onko se jonkun dogmin tai puolueohjelman mukainen”, sanoo Vapaavuoren vuosikymmeniä tuntenut kokoomuslainen."
Näin on sitten usko häneen mennyt tämän Malmin lentokenttäasian osalta. Pitäisköhän äänestää RKP:tä tai jopa keskustaan näissä vaaleissa?

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Toimituksen poiminnat