Jan Vapaavuori

Toimiva kaupunki on kansainvälisempi

Menestyvät kaupungit ovat olemukseltaan kansainvälisiä ja monikulttuurisia. Näin on ollut historiassa ja näin on tulevaisuudessa. Eri kulttuurien ja näkökulmien yhdistyessä syntyvät parhaimmat innovaatiot ja pohja jännittävälle ja virikkeelliselle elämälle.

Globalisoituvassa maailmassa kilpailu investoinneista ja parhaista osaajista on kaupunkien välillä tiukkaa. Kaupunkien on taattava riittävä kansainvälinen toiminta- ja elinympäristö, kiinnostava kulttuurinen ilmapiiri ja toimivat palvelut, jotta ne houkuttelevat ihmisiä ja investointeja. Toimiva kaupunki on jo siksi kansainvälisempi kaupunki. Euroopan lääkeviraston haku Helsinkiin viime syksynä oli hyvä oppi siitä, että meillä on vielä paljon tehtävää.

Kaupunkistrategian mukaisesti olemme jo aloittaneet projektin englanninkielisten koulu- ja varhaiskasvatuspaikkojen kaksinkertaistamiseksi. Ensi syksyn ekaluokkalaiset saavat aloittaa ensimmäisen vieraan kielen opiskelun heti ensimmäisenä kouluvuonna. Suomeen töihin tuleville ja muillekin maahanmuuttajille on perustettu International House Helsinki -palvelukokonaisuus, jossa keskeiset maahantuloon ja asettumiseen liittyvät kysymykset voi hoitaa yhden katon alla.

Moskovan ja Tallinnan yhteistyösopimukset on uusittu. Kiinalaisen Tencentin kanssa on ryhdytty uudenlaiseen yhteistyöhön matkailun alalla. Monia uusia kumppanuuksia on saatettu vireille.

Finnairin onnistuneen Aasian-strategian ansiosta Helsinki voi asemoitua Euraasian ytimenä, jossa ulkomaalaisten yöpymiset lisääntyvät enemmän kuin koskaan ennen. Kiinan kasvava keskiluokka tekee ensimmäisiä ulkomaanlomiaan, ja hyvien yhteyksien takia monen matka suuntautuu meille. Tätä varten meidän täytyy satsata sekä Helsingin brändin rakentamiseen että alan investointien houkuttelemiseen.

Tulevana vuonna Helsingin kansainvälistämistä on tarkoitus määrätietoisesti jatkaa. Perustamme aivan uuden kansainvälisten asioiden yksikön. Myös englannin asemaa asiointikielenä tulisi vahvistaa. Tavoitteeni on myös, että voisimme vahvistaa asemaamme kansainvälisissä johtavien kaupunkien välisissä verkostoissa ja luoda uusia kumppanuuksia mielenkiintoisten kaupunkien kanssa. Vaikka pärjäämmekin kansainvälisissä vertailuissa erinomaisesti, ei se tarkoita, ettei meillä olisi opittavaa muilta. Mitä muuta kansainvälisempi Helsinki sinun mielestä voisi olla?

#vuosipormestarina

Toimiva kaupunki 4/10

Tässä blogisarjassa tarkastellaan toimivan kaupungin konseptia kymmenen adjektiivin kautta peilaten sekä siihen, mitä valtuustokauden ensimmäisenä vuotena on jo tehty, että siihen, mitä toimivamman kaupungin rakentaminen seuraavaksi voisi tarkoittaa. Sarja kytkeytyy Helsingin visioon olla maailman toimivin kaupunki. Sitä mitä tällä konkreettisesti tarkoitetaan, ei ole strategiassamme selkeästi määritelty muutamia esimerkkejä lukuun ottamatta, vaan se huokuu johtavana ajatuksena ikään kuin rivien välistä. Toimivuus tarkoittaa monenlaisia asioita. Sitä, että arki on sujuvaa ja helppoa. Sitä, että systeemi pelaa. It simply works on tapa ilmaista asia englanniksi. Kyse on pitkälti ajatus- ja toimintatavasta. Siitä, että haluamme Helsingin olevan päivä päivältä aina hieman parempi.

 Kymmenen adjektiivia ja muutamat esimerkit eivät tietenkään ole koko kuva siitä kaikesta, mitä Helsingissä pitää tehdä ja mihin seuraavaksi aion ryhtyä. Ne ovat kuitenkin hyvä alku.

Kuva: Kimmo Brandt

Artikkeli Toimiva kaupunki on kansainvälisempi julkaistiin ensimmäisen kerran Jan Vapaavuori.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

1. Monenväriset ja erilaisista olosuhteista ja maista tulevat ihmiset ovat tevetulleita tekemään työtä Suomeen. Kriteerinä minulle on ainoastaan se, että tulijat noudattavat täällä Suomen siviili-ja rikoslakia. Kenellekään ryhmälle ei saa sallia poikkeuksia lain edessä, perustuslaki koskee kaikkia, sekä uusia että vanhoja kansalaisia.

2. Tarvitaan lisää kohtuuhintaisia asuntoja, riittävästi palveluja asuntojen lähellä. Myös luontoarvot asuinalueilla kunniaan.

3. Turvallisuus sekä nopeat ja joustavat liikenneyhteydet ovat myös avainasemassa viihtyvyydelle

4. Englannin kielen pitäisi alkaa koko Suomessa jo ensimmäiseltä luokalta lähtien (ainakin kaikissa suurissa kaupungeissa). Mieluiten jo esikoulussa...

5. Nykyiset rakennukset eivät ole kovinkaan kodikkaita, harmonisia ja kauniita.

Esimerkiksi Meilahden ruskeat 50 -luvun rapatut talot ovat rauhallisia ja sopivat hyvin ympäröivään maastoon ja Suomen väriskaalaan. Myös Eiran, Ullanlinnan ja Katajanokan ym. tyylikkäät talot sopivat luontoon hyvin, on käytetty kauniita pastellivärejä.

Nykyisissä taloissa on paljon lasiseiniä, suuret epäkäytännölliset ikkunat (kuumia kesällä ja kylmiä talvella)ja taloissa monta eri väriä eli kirjavuus luo rauhattoman vaikutelman. Mutta tyylikkäitäkin asuintaloja löytyy nyt paljon. Esimerkiksi asuinkerrostalot ovat usein tyylikkäämpiä kuin 70-luvun hirvitykset.

Ongelmana uusissa kerrostaloissa on rakentamisen huono laatu. Jos terveydenhuollossa toimittaisiin yhtä epäeettisesti kuin rakennuksilla, meillä olisi kasapäin ruumiita päivittäin. Huono laatu johtuu pitkälti lainsäädännön puutteista. Huono laatu lisää myös yhteiskunnan kustannuksia...

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen

Vapaavuori näkee asian selkeästi ja esittää sen sellaisena, kuin se pitääkin esittää. Vapaa maahanmuutto ja kansainvälistyminen on vain hyvä asia ja sitä pitäisikin suosia, mutta meillä sekoitetaan yleensä kaksi asiaa pakolaiset/turvapaikanhakijat,jotka tulevat tänne loisimaan ja toisaalta nämä työn perässä tai takia Suomeen tulevat ihmiset ja siitä on syntynyt aivan turhaa parranpärinää. Kansainvälinan kanssakäyminen tuo meille myös parisuhteiden kautta uusia ihmisiä eksoottisistakin maista ja on ikävää, kun he joutuvat usein kärsimään siitä, että heidät rinnastetaan tähän toseen maahanmuutajaryhmään ja heille saatetaan esittää hyvinkin rasistisia kommentteja.
Jos kaikki ymmärtäisivät erottaa nämä kasi asiaa näin selkeästi toisistaan, säästyttäisi monelta vihapuheelta ja ristiinvedolta.
Tällainen maahanmuutto autta meitä suomalaisiakin kansainvälistymään ja avartamaan näkemystämme maailmasta ja sen menosta. Näitä ihmisiä uskallamme kohdata eri tavalla kuin kielitaidottomia ja omiin ympyröihinsä sulkeutuneita pakolaisia, semminkin, kun nämä vielä tekevät sen omalla, uhmakkaalla käytöksellään erittäin vaikeaksi. Poikkeuksia toki on, mutta yleinen tilanne on tämä.
Tällaisia näkökulmia me tarvitsemme enemmän. Tehdään selkeä ero työperäisen maahanmuuton ja turvapaikanhakijoiden välillä. Ei niin, että turvapaikanhakijat olisivat vähempi aravoisia ihmisiä, mutta heidän motiivinsa ja lähtökohtansa erottavat heidät tästä toisesta ryhmästä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset