Bulevardisoinnissa edettävä harkiten ja matkalla oppien
Helsinki kasvaa vahvasti, haluttiin tai ei. Viime vuonna kaupungin väkiluku kasvoi yli 8.000 helsinkiläisellä. Kasvu jatkuu. Tarvitaan tuhansittain uusia asuntoja, palveluita ja erilaista infraa. Tämä pitää pystyä tekemään kestävästi ja tavalla, joka kestää aikaa. Tehtävä ei ole helppo. Siksi siihen pitää suhtautua ennakkoluulottomasti ja erittäin kokonaisvaltaisella otteella. Rakennetaan jonnekin muualle ei epämääräisyydessään ole mikään vaihtoehto. Taidetaanpa kaikkia muitakin esillä olevia vaihtoehtoja vastustaa, olipa sitten kyse Malmin lentokentän alueesta tai täydennysrakentamisesta. Käytännössä näitä kaikkia tarvitaan.
Keskustelussa kaupunkibulevardeista on hyvä pitää mielessä muutama asia. Ensinnäkin kyse on visiosta, kuten yleiskaavoissa aina. Matka on pitkä, toteutus ratkaisee, eikä kaikkia suunnitelmia välttämättä koskaan toteuteta. Osa bulevardeista ei ole edes yleisellä yleiskaavatasolla vielä saanut lainvoimaa. Asiassa on edettävä joka tapauksessa asteittain, matkan aikana koko ajan oppien.
Helsingin viime vuonna hyväksytyssä strategiassa on linjattu, että bulevardisoinnissa edetään vaiheittain. Vähiten vastustusta herättäneestä Vihdintiestä aloitetaan. Tämänkin suunnittelu vie aikansa. Se miten Vihdintien osalta onnistutaan, vaikuttaa luonnollisesti jatkoon. Onnistuneita ratkaisuja kannattaa monistaa, mahdollisista epäonnistumisista ottaa opiksi. Samalla ihmiset niin Helsingissä kuin muuallakin hahmottavat paremmin mistä oikein on kyse. Kaikissa tapauksissa kyse on vuosikymmenten prosessista.
Helsinki haluaa olla kestävä, älykäs ja moderni kaupunki. Bulevardit saattavat hyvin toteutettuna edistää näitä päämääriä. Esillä olleista vaihtoehdoista ne kuuluvat kuitenkin varteenotettavimpiin. Helsingin kaupunkiympäristön toimiala on nyt paljon vartijana. Ensimmäisten ratkaisujen on oltava onnistuneita monestakin tulokulmasta. Kyse on myös keskeisistä sisääntuloväylistä maan pääkaupunkiin, joten toteutuksen tulee nauttia luottamusta muuallakin kuin Helsingissä.
Kaikenlainen fundamentalismi on aina pahasta. Niin bulevardien kiihkeä kannattaminen kuin vastustaminenkin vie väistämättä ojasta allikkoon. Aiheeseen kannattaa suhtautua positiivisen uteliaasti, mutta samalla suurella nöyryydellä.
Yritetään, aloitetaan helpoimmasta, kokeillaan ja katsotaan onnistutaanko. Isoja vahinkoja ei pääse syntymään, kun edetään asteittain ja vaiheittain ja muutetaan matkan varrella tarvittaessa suuntaa. Paikalleen ei kuitenkaan voi jäädä. Eteenpäin on päästävä. Kaupunki kasvaa joka päivä. Ihmisille pitää saada asuntoja ja maailmaa varjella ilmastonmuutokselta. Ja liikkumaan pitää päästä sujuvasti, kaikilla liikennevälineillä.
Artikkeli Bulevardisoinnissa edettävä harkiten ja matkalla oppien julkaistiin ensimmäisen kerran Jan Vapaavuori.
Ymmärrän tarpeen saada lisää asuntoja Helsinkiin.
Mutta miksi tuhota Helsingin ylivoimaisesti paras sisääntuloväylä eli Itäväylä. Pääosan päivää itäisestä Helsingistä pääsee keskustaan 10-15 minuutissa 10-14 km päästä. Voiko parempaa ratkaisua olla.
On paljon järkevämpää rakentaa lähiöitä lisää kuin tiivistää rakentamista keskusta ulospäin. Nykysuunnitelma tuottaa vain tulevaisuuden slummeja kuten Kalasatama tai Länsisataman alue. Siellä ei ole kuin betonia ja asvalttia. Epäviihtyisiä paikkoja.
Kun lähiöiden yhteydet ovat nopeat keskustaan niin Helsinki kasvaa kuten Lontoo aikanaan. Kylien välit kasvavat kiinni ja syntyy luonnollisesti suurkaupunki eikä pakolla.
Metroverkon laajentaminen siten, että sen varteen saadaan lisää asuntoja on järkevää.
Ilmoita asiaton viesti
Jätkä ei vastaa, se demokratiasta.
Ilmoita asiaton viesti
Jos halutaan asuntoja sisääntuloväylille, miksi ei rakenneta sisääntuloliikennettä varten silta rakennusten yläpuolelle? Eikö näin tehdä Sveitsissä monin paikoin?
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kommentista.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa nöyrässä kokeiluvaiheessa ei tapahtuisi mitään pahaa, kun toimivan Ilmalan ratapihan päälle rakennetaan ja säästetään samalla Malmin lentoasema ja siinä sivussa myös Vartiosaari. Monen kaipaamaa urbaania kaupunkiakin syntyisi kehä I:n sisäpuolelle.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2…
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
Helsinkiin ja sieltä johtavat väylät, nuo moottoritiet tai niiden tasoiset, ovat valtakunnan väyliä, eivät Helsingin kaupungin. Siten kaupunki ei päätä, koska asia ei kuulu sen toimivaltaan, niihin mahdollisesti haluttavista/toteutettavista muutoksista.
Blogisti olisi halutessaan ja jo asemansa vuoksi voinut valottaa tätä, perustavaa asiaintilaa. Hän ei kuitenkaan tehnyt niin jostakin syystä.
Ilmoita asiaton viesti