Jan Vapaavuori

Maailman murros haastaa myös kaupungin edunvalvonnan

Kaupungistuminen on yksi maailmaa eniten muuttavista megatrendeistä. Kaupungistumiseen linkittyy myös kysymys erilaisten alueiden entistä vahvemmasta eriytymisestä.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että eriytymistä tapahtuu myös kaupunkien välillä. One size fits all –ajattelu ei ole enää tätä päivää, jos on ollut fiksua aiemminkaan. Tästä oltiin muuten edellisessä C21-kaupunkien kokouksessa täysin samaa mieltä.

Suomessa Helsinki eriytyy muusta maasta – hyvässä ja pahassa – pidimme siitä tai emme. Olen moneen kertaan todennut, että pääkaupungissa suhtaudutaan hyvin eri lailla vaikkapa maahanmuuttajiin, seksuaalivähemmistöihin tai vegaaniruokaan, mutta myös vaikkapa auton omistamiseen tai ulkona syömiseen kuin maassa keskimäärin.

Toki muissa isoissa kaupungeissa törmää paikoin samankaltaiseen asennemaailmaan kuin Helsingissä. Toki ihmisten väliset erot ovat isoja ihan jokaisessa kunnassa ja kaupungissa. Ja toki kaikki on suhteellista. Erot kuitenkin kasvavat, eivät kapene. Yhtenäiskulttuurin aika on, ellei murenemassa, niin ainakin liudentumassa myös Suomessa.

Jatkuvasti kasvava Helsinki eriytyy muutamien muiden isompien kaupunkien kanssa myös kokoluokkansa takia muusta maasta. Kun suurimmassa osassa Suomen kuntia on vähemmän asukkaita kuin Helsingissä väestö vuosittain kasvaa, on ihan selvää, että haasteet ovat hyvin erilaisia.  Niin edut kuin haitat, niin ilot kuin murheet ovat isoissa kaupungeissa ja eritoten pääkaupungissa erilaisia kuin muualla. On selvä, että tämä heijastuu moneen isompaan ja pienempään kysymykseen. Kun arki ja intohimon kohteet ovat erilaisia, myös edut ja intressit ovat erilaisia. Tätä olen viime aikoina kovasti pohtinut.

Helsinki katsoo kaikessa tekemisessään vahvasti tulevaisuuteen. Olennainen kysymys on, miten Helsingin tulee jatkossa pyrkiä ajamaan helsinkiläisten etua? Mihin organisaatioihin kaupungin kannattaa kuulua? Miten toimimalla saavutamme parhaan vaikuttavuuden omien veronmaksajiemme kannalta ja sitä kautta luomme tehokkaimmin hyvinvointia koko Suomelle? Millä keinoin edistämme aidosti niitä asioita, joiden uskomme olevan tälle maalle ja sen pääkaupungille hyväksi?

Kuntien keskeisin edunvalvontaorganisaatio on Kuntaliitto, joka syntyi 1990-luvulla Kaupunkiliiton ja Kunnallisliiton yhdistyessä. Tuolloin siihen oli varmaan siitä ajasta kumpuavat loogiset perusteet. Kuntia ja kaupunkeja koskeva lainsäädäntö läheni toisiaan ja edunvalvontaresursseja oli tarpeen tiivistää. Tällaista maailmaa ei enää kuitenkaan ole. Kuntaliiton asema ei ole kadehdittava. Jos yrittää edustaa yhä erilaisemmaksi muuttuvaa jäsenkuntaa, edustaako todellisuudessa enää ketään?

Helsinki maksaa vuodessa Kuntaliiton jäsenmaksua noin kaksi miljoonaa euroa. Pormestarina velvollisuuteni on miettiä ja selvittää ovatko nämä fiksusti käytettyjä rahoja. Millaisia edunvalvontatarpeita meillä jatkossa on ja miten niihin tulee asemoitua?

Intressien välisen ristiriidan on voinut aistia entistä selkeämmin viime kuukausina ja vuosina. Kun maamme hallitus on härkäpäisesti survonut eteenpäin maan modernin historian suurinta paikallishallinnon mullistusta ja maakuntalakejaan, Kuntaliiton hiljaisuus historiallisen murroksen keskellä on ollut kovin oireellista.

On mahdollista, että Helsingin tulisi hoitaa omaa edunvalvontaansa korostetummin itse. On myös ajateltavissa, että liittoutuisimme systemaattisemmin muiden isompien kaupunkien kanssa. Kysymykset ovat vaikeita eivätkä vastaukset ole ihan itsestään selviä.

Olen vakuuttunut, että koko maa hyötyy kansainvälisesti mahdollisimman kilpailukykyisestä ja elinvoimaisesta pääkaupunkiseudusta. Samoin olen vakuuttunut siitä, että Helsinki on monessa hyvin riippuvainen koko maan hyvinvoinnista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita esim. sitä, että kaikkien tulisi hoitaa edunvalvontansa samalla tavalla. Tasapaksuus harvoin on voittava strategia.

Elämme maailmassa, jossa ihan liian monta asiaa otetaan ikään kuin annettuna. Jokaisen organisaation kannattaisi välillä pysähtyä miettimään, mihin tämä maailma on menossa ja mitä muutoksia se meiltä vaatii. Helsingin edunvalvonnan osalta se tarkoittaa sitä, että tulemme huolellisesti perkaamaan tämän kysymyksen ja arvioimaan, miten edunvalvontamme osalta jatkossa asemoidumme.

 

 

Artikkeli Maailman murros haastaa myös kaupungin edunvalvonnan julkaistiin ensimmäisen kerran Jan Vapaavuori.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Helsingillä on mahdollisuus kasvaa erääksi koko pallon mielenkiintoisimmista kaupungeista, ja se tapahtuu antamalla järki-ihmisten tehdä se sellaiseksi.

Moni viher(pilkkasana) haluaa tehdä Helsingistä kehitysmaakaupungin.
Siitä seuraa se, että kukaan ei halua vierailla tai asua Helsingissä.

Tulevaisuudessa Helsingin päihittäjiä ovat Budapest, Varsova, Tallinna, Praha, Pietari. Ei Tukholma, Göteborg, Sundsvall, Oslo, (Kööpen)hamina, kuten ennen oli.

Esitin aiemmin ennusteen, että Suomen pääkaupunki siirtyy Tampereelle 2030-luvulla, perustuen täysin harjoitetun kaupunkipolitiikan ekstrapolaatioon. Helsingistä tulee iso piikitystila - Tampereelta johdetaan maata.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Kyllä Helsinki säilyy ainakin kulttuuripääkaupunkina, koska siellä on ooppera.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Maailman murros haastaa Helsinkiä ja Helen Oy:tä luopumaan hiilestä nopeutetussa tahdissa.

(ja Kuntaliitto voisi siirtää pääkonttorinsa vaikkapa Tampereelle, Jyväskylään, Ouluun tms..)

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Helenin Helsingissä fossiilisilla tuotetun sähkön- ja lämmöntuotanto voidaan korvata n. 3 500 nimellisteholtaan 3,5 MW tuulivoimalalla.

Myllyjen lukumäärän laskenta:

Sähkön ja lämpöntuotannon teho yhteensä 4 300 MW / (tuulimyllyn nimellisteho 3,5 MW x vuoden keskimäääräinen hyötysuhde 0,35 ) = 3 510 myllyä.

Lähde: Helen, Voimalaitokset, https://www.helen.fi/yritys/energia/energiantuotan...

Mihinkähän Helsinki aikoo ne myllyt sijoittaa jos ja kun Helsinki luopuu fossiilisten polttoaineiden käytöstä ?

Ihme onkin, että pääkaupungissamme, jossa vihreät ovat toiseksi suurin puolue, ei ole yhtään tuulimyllyä. Muualla maassa niitä on jo yli 700 myllyä. Kyllähän pääkaupungin pitäisi tässä osoittaa esimerkkiä.

Toki näiden myllyjen rinnalle tulee rakentaa säätövoimaa. Säätövoimaa tarvitaan niille ajanjaksoille, kun ei tuule. Koska tuulen nopeus vaihtelee merkittävästi lyhyessä ajassa on käytännössä säätövoima pitää tuottaa nopeasti käynnistettävillä kaasuturbiini- tai dieselmoottorigeneraattoreilla. No Suomessahan dieselgeneraattoreita rakentaa Wärtsilä. Tietenkin tällaisen rinnakkaisen sähköntuotantojärjestelmän investoinnit ja ylläpito sekä käyttö maksaa jotakin. Mutta mehän tiedämme mistä maksajat tulevat.

Ks. Fingrid, Tuulivoiman tuotanto:
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-t...

Jos kaikki tuulivoiman tuottama teho korvattaisiin Kellosaaressa olevan kaasuturbiinkäyttöisen varavoimalaitoksen tehoisella säätövoimalla tarvittaisiin:

4 300 MW / Kellosaaren voimalaitoksen teho 120 MW = 36 säätövoimalaitosta

Lähde, Helen Kellosaaren varavoimalaitos, https://www.helen.fi/yritys/energia/energiantuotan...

Ja saahan Helsinki sitten mittavat maanvuokratulot tuulisähköfirmoilta, kun nämä maksavat sievoiset maanvuokrat tuulipuistoista. Tuulisähköfirmathan kuittaavat puolestaan nämä maanvuokramaksut valtion syöttötariffin kautta saaduista tuulimyllytukiaisista, jotka taas puolestaan saadaan veronmaksajilta. Tämän vuoden valtion budjetissa on varattu 248,5 miljoonaa euroa tuulisähkön tuotannon tukemiseen.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Juu.. Maailman maaseutujen väkiluvut ovat pysyneet jota kuinkin samna viimeiset vuosikymmenet, mutta kaupunkilaisten määrä on lisääntynyt yhdestä miljardista seitsemään miljardiin vain lyhyesti toisen maailmansodan jälkeen.

Pohjoisen pikkukaupungin pormestarilla taitaa olla löysät saappaat jalassa ja hanuri kuin Tonavan tietäjiä tai sadunkertojia lapsena lukenena ?

PS. Vapaavuori, kuinka suuren osan Helsinki nappaa Valtion veroista ja julkisten työpaikkojen rahoituksesta, tai yritysten pääkonttorien sijoittamisesta vääristellyin veroehdoin ?

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Sinnemäki tapattaa Staralla juuri Malmin lentokentän risuvoimalan rakentamista uhkaavaa liito-oravakantaa. Iltalehden mukaan viimeisestä tappokeikasta on tehty rikosilmoitus. Suojeltu pesintämetsä kaatui.
Tutkintaan saattaa edetä myös Sinnemäen tekemä päätös häätää Malmin koneet taivasalle, josta kaupunki on kärsinyt neljännesmillin tappiot tänä vuonna.
Vihreiden kaupunkibulevardeista tuli kumminkin bumeranggi, mutta paria päästään rakentelemaan, joten autoliikenne keskustaan estyy rakentamisen käynnistyessä entisestään.
Esimerkillisiä ne on pormestarin pulmat. Stadi on buli, mut snadi ja sitä Sipoolta siirtynyttä päästään vissiin riemulla rakentamaan, kun metroprojektit on olleet niin menestyksellisiä. Jokeri jatkanee perinnettä.
Siinä kuntaliiton miljoonat tulee tosi tarpeeseen, mutta pieniä on silakat joulukaloiksi.

Käyttäjän TerhoNikulainen1 kuva
Terho Nikulainen

Kaupungin edunvalvonnan ensisijainen kohde on asukkaiden etujen valvonta.
Kaupunki on riskialtis kohde täydennysrakentamiselle ja uusien alueiden suunnittelulle. Asuinympäristöjen on säilytettävä tärkeät luonnon osaset, minkä vuoksi uudisrakentamista koskee sama velvoite kuin nykyisiä kaupunginosia. Kaupungin tonttimaan myynti tuhoaa kuitenkin toistuvasti keskeisiä luontokohteita grynderien vaatimuksesta. Kaupungin toimet ovat tässä ristiriidassa kaupungin omien pyrkimysten kanssa. Tätä tapahtuu eniten Helsingissä ja muissa kasvukeskuksissa. hashtag#kaupunkisuunnittelu hashtag#täydennysrakentaminen
https://www.linkedin.com/feed/update/urn:li:activi...

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Eivät kokoomuksen avustajat vastaile jotka tänne satujaan kirjoittavat.Tärkeintä on pitää näiden naamat julkisuudessa .

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Arvoisa kaupungin johtaja Vapaavuori.

Kirjoitatte mm ” One size fits all –ajattelu ei ole enää tätä päivää, jos on ollut fiksua aiemminkaan. ”

Tuotte edellä mainitun väitteenne tueksi ja esimerkeiksi niin kaupungistumisen megatrendin, maahanmuuttajat seksuaalivähemmistöt, vegaaniruuat kuin auton omistamisen, päätyen ja huipentaen esityksenne aluepolitiikan arvosteluun ja tasapaksuuden tuomitsemiseen.

Haluan tuoda keskusteluun mukaan maassamme viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan harjoitetun liikennepolitiikan, mikä on käytännössä tehnyt maamme hyvinkin eriarvoiseksi - rannikkoalueiden muodostaessa maamme kehittämisen ydinalueen Järvi Suomen kustannuksella.

Liikennepoliittisesti suurin ratkaisu tehtiin vuosituhannen vaihteessa, jolloin Vuosaari satama päätös saatiin aikaan ja tuhottiin maantieteellis logistinen kestävän kehityksen mukainen vaihtoehto, sisävesiliikenne, jossa merimatkaa pidennettäisiin luonnollisella vesiliikenteellä aina Vaasa -Joensuu linjalle asti ylettyvällä vesiliikenne/yhtenäisellä väyläverkolla. Raide ja maantieliikenneverkkojen mukaisella vesiliikenne verkolla,jossa samalla kalustolla voidaan operoida koko Järvi suomen ja rannikon alueilla.

2000 luvun vaihteessa valittiin poliittisilla päätöksillä kuitenkin yhteiskunnalle kallein samalla ympäristöä eniten rasittava tavara vienti ja tuonti järjestelmä – Suomi on saari” liikennemalli,

Suomi on Saari liikenne infra on rakennettu historiallisen meriliikenne tietouden vanhojen laivamallien ja hyvin kalliisti toimivan maaliikenne lobbareiden toimiessa valitun mallin puolesta puhujina.

Suomi on saari liikennemalli tarkoittaa käytännössä sitä että jokaisesta rannikkosatamaan tulevasta lastista lähtee noin 80 % maanteitse ja 20+ raiteilla loppukäyttöön tai vastaavasti viennissä tulee satamaan laivoilla vietäväksi. Ja tämän mallin keskuspaikaksi on kehittynyt Helsinki valtion suotuisella liikennepolitiikalla. Viimeiksi niin että kyseinen malli sai valtiolta Äänekosken tehtaalle 180 miljoonaa euroa kehittämisiin(mm Vuosaaren sataman parantamisiin ÄÄnekosken tuotteille ja laivamalleille ). Ja vastaavasti Jyväskylän energian vesiliikenne vaihtoehdolta tyrmättiin 30 miljoona euron infraan tarvittava osuus.

Mikäkö tässä on niin vaarallista tai väärää, että siitä pitää mediaan tuoda jatkuvasti valtavirrasta poikkeavaa viestiä. Se että aluepoliittiset vaihtoehdot ovat liikenteen osalta ja sen vaikutusten osalta jätetty tietoisesti kaikesta tutkimuksesta ja päätöksen teosta sivuun. Helsingin eduksi.
eli
Lähdetäänpä taas alusta:
1) maamme tavaraliikenne logistiikan maantieteeseen ja sen nykyaikaiseen laiva kuljetusmahdollisuus tietouteen perustuva liikenne infra-verkkojen osalta voidaan jakaa kolmeen eri vyöhykkeeseen, liikennejärjestelyjen kestävän kehittämisen perustukseksi.
i. rannikkoalueet – ja satamista noin 100 km sisämaahan optimi viennin ja tuonnin rekka kuljetuksille
ii. Järvi Suomi – suora liikenne keski eurooppaan ,niin jokialueille kuin valtameri hubeihin ,kahdella itämeri yhteydellä Pori ja Kotka.
iii. Alueet em kahden ulkopuolella joista maksimi rekka ja raide yhteydet lähimpiin vesiliikenne paikkoihin

2) Koska em tutkiminen kyettiin torpedoimaan noin kahdenkymmen vuoden ajaksi niin panostukset tutkimukseen tulee laajentaa nyt 1.11.2018 aloitetun Kotkan Saimaa -Venäjä maaliikenne siirtojen vesille tutkimusten lisäksi koskemaan em koko uutta logistista mahdollisuutta ,mikä on EU:ssa todettu ja strategiaksi muutettu jo vuonna 2011 - vedoten kaupunginjohtaja Vapaavuoren toteamukseen todeten että :

” Suomi on Saari ” liikennestrategia aika on ohi ja on siirryttävä malliin ”Lähin satama on paras satama- ja laituri on pienois satama ja sisävesi tavaraliikenne logistiikan MaaS tavoitteinen vienti ja tuonti tavaraliikenteen optimoinnin perusta.”

3) Edellä mainittu tekemätön koko maan liikenteen kehittämistyö on tuonut Helsingille kohtuutonta miljardi luokan etua niin liikenne väylien rakentamisissa kuin liikenteen KeskiSuomesta tuomien työpaikkojen muodossa.

viitteet : Konttiliikenne volyymien muutos vv 2007-2017 Suomen satamissa kun kokonaisliikennevolyymi pieneni 3% :
http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/... sivu 10
Suomen satamien takamaat https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lts_2017...
Suomen kanavaverkosto
http://kanaler.arnholm.nu/suomi/suomi.html
Liikenneviraston/LVM infra budjetti esimerkki vertailu v 2016
http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/...

IEO raportista lokakuulta 2018 poimittua
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4129761/IEA+suom...

jossa todetaan mm seuraavaa: Suomen ” Liikennepolitiikkaa tulisi arvion mukaan katsoa selkeämmin kokonaisuutena, jossa huomioidaan esimerkiksi kuljetusten energiatehokkuus, joka on yksinkertaisimpia ja edullisimpia keinoja päästöjen vähentämiseen.”

em huomio on siitä mielenkiintoinen että Helsingin kaavailema bioenergiaan siirtyminen tarvittavien raaka aine volyymien osalta voitaisiin tuoda kotimaasta mikäli meillä olisi vesitie liikenne väylät em maantiellisten faktojen perusteella rakennetut huomioimalla niin EU liikennestrategiat kuin em kansainvälisen energialiiton viimeisin raportti lokakuulta 2018.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Let’s make Helsinki great again!

Eli eriytyminen ja oman hyvän ajaminen muiden kustannuksella kunniaan!

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Näyttää siltä että alueiden/kaupunkien vaikutusvalta kasvaa ja valtiollisten vähenee. Esimerekkinä Kalifornia, joka on muistaakseni viidenneksi suurin talous maailmassa. Kalifornia tekee itsenäisiä poliittisia päätöksiä, jotka jopa ristiriidassa valtion tekemien päätösten kanssa. Myös Keski-Euroopassa muutamat kaupungit/alueet ovat toimineet omin päin, mikäli nämä ovat katsoneet ettei valtion toimet ole riittävät...

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Kun Vapaavuori ja Sinnemäki kohtasivat töölöläisessä ravintolassa: ”Se on kyllä selvästi aika paljon viiniä”
KOLUMNI: Viiden tunnin illanistujaiset tarjosi veronmaksaja

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/pol-kom/kun-vapaa...

HAH,HAH HAA

Toimituksen poiminnat