Onko kolmasosa paljon vai vähän?, 22.2.2011
Helsingin Sanomat uutisoi eilen isolla, että Uusimaa on saanut selvästi suurimman potin valtiovallan liikenneväylärahoista.
Sisäsivun otsikko kirkuu joka kolmas euro Uudellemaalle. Alaotsikossa todetaan, että etelärannikko ja Pohjanmaa ovat voittaneet.
Niinkö? Onko kolmasosan osuus kokonaispotista voitto? Onko kolmasosa paljon vai vähän?
Niin tai näin monet tahot, Helsingin Sanomat niiden mukana, ovat aika ajoin kritisoineet sitä, että liikennepolitiikkaa tehdään aluepolitiikan ehdoilla. Yhdyn mielihyvin tähän kritiikkiin. Nyt valtakunnan päälehti uutisoi asian kuitenkin juuri aluepoliittisesta tulokulmasta. Luodaan näyttävästi voittajia, joita on epäoikeudenmukaisesti suosittu ja häviäjiä, joita on vastuuttomasti sorsittu. Maan eri alueita pannaan kylmän rauhallisesti jonoon sen mukaan kuinka suuren osuuden ne ovat väylärahoista saaneet ja tätä kautta annetaan kuva voittajista ja häviäjistä täysin riippumatta itse kunkin hankkeiden järkevyydestä.
Surullista. Jos liikennepolitiikka ei ole aluepolitiikkaa, mitä se ei ainakaan leimallisesti saa olla, tällaisia tilastoja ei pitäisi tällä tavalla revitellä.
Tai ehkä se sittenkin on aluepolitiikkaa!
Jos kaikki siis sittenkin on aluepolitiikkaa (ei todellakaan pitäisi olla) jäljellä on siis vielä kysymys siitä, onko kolmasosa paljon vai vähän.
Uudellamaalla asuu 29 % maan väestöstä. Siihen nähden 34 % liikennerahoista on hieman omaa väestöosuutta enemmän. Kolmasosa on tästä näkökulmasta paljon, mutta ei kuitenkaan kamalan paljon. Jos tukieuroja verrataan tämän sijasta vaikkapa siihen, kuinka paljon kukin alue tuottaa maan bruttokansantuotteesta, Uusimaa saa hieman alle ansaitsemansa osuuden. Kolmasosa on tällöin vähän, mutta ei kuitenkaan tosi vähän.
Näiden ohella vertailukohtana voitaisiin lisäksi käyttää vaikkapa liikennesuoritteita, liikenteen ruuhkautuneisuutta ja muita puutteellisista väylistä aiheutuvia haittoja, eri alueiden kasvuvauhtia tai jotakin muuta tekijää. Huomioon voitaisiin varmaan ottaa sekin, millä osuudella kaupungit itse ottavat osaa liikennehankkeiden rahoitukseen. Ainakin kaikilla edellä mainituilla kriteereillä Uudenmaan osuuden pitäisi varmaan olla yli kolmasosan.
Summa summarum: kolmasosa liikennerahoista Uudellemaalle ei ole paljon, mutta ei se ole vähänkään.
Ai niin, mm. Keski-Pasilan ratapihaan pannut eurot luettaneen tietenkin Uudenmaan voittosarakkeeseen, vaikka ne leimallisesti hyödyttävät koko maan junaliikennettä. Tällä logiikalla Pisara-rataa, joka on yksi maan kaikkein tärkeimmistä hankkeista, ei synny ikinä.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Kun nyt otat itsekin esiin Pisaran, palaan taas tuohon ravintolailta-asiaan. Olet Sinnemäen kanssa illastanut 15.10.2010 eli jonkun verran ennen kiireisen joulunalusajan alkua. Vuoden vaihduttua ja arkeen palaamisen jälkeen olet pakinoinut 10.1.2011 liikennekysymyksistä ja tuonut esiin Helsingin ratapihan ahtauden Pisara-rataa mainitsematta.
http://janvapaavuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/57557-joukkoliikenteeseen-...
Vihreät ja Sinnemäki ovat 12.1.2011 julkisesti vaatineet Pisaran rakentamisen aloittamista seuraavalla hallituskaudella.
http://www.vihreat.fi/node/5993
Nyt sitten sinäkin pidät Pisaraa erittäin tärkeänä hankkeena.
Olettekohan siis illatsuissanne kenties muun muassa sopineet, että me hyvät veljet ja siskot kannatamme Pisaraa? Julkisuudessa hankkeen hinnaksi on arvioitu jo miljardi euroa. Toisaalta sille voisi olla halvempia vaihtoehtoja, jos niitä kunnolla selviteltäisiin.
http://www.rautatiematkustajat.fi/Pisara2010.pdf
Vaihtoehtopohdinnat olisivat tästä linkistä päätellen sinun aikaisemman linjasi mukaisia: olemassa olevaa infrastruktuuria on ensisijaisesti hyödynnettävä.
http://www.lansi-uusimaa.fi/Uutiset/Kolumnit/Raiteita-ja-polkuja
Entuudestaan tiedän, että Pisaraan liittyy kabinettipolitiikka (salaiseksi julistettua asiakirjaa en oheista).
http://www.rautatiematkustajat.fi/Kantelu16_1_2011.pdf
http://www.rautatiematkustajat.fi/Vastaus_kanteluun.pdf
http://www.rautatiematkustajat.fi/SRM%20_JSN-kantelu_2.pdf
Olisikohan jo aika harjoittaa ministerikollegasi kanssa avoimuutta. Kuinka kalliiksi veronmaksajille viinipullosi ja sorsapaistisi Sinnemäen kanssa kenties tulevat?
Terv. KK
http://janvapaavuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/62552-hurskaita-toiveita-2...
http://janvapaavuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/61015-pari-sanaa-kestavyys...
http://janvapaavuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/60338-tehtava-valtiolle-ja...
Kun tässä ketjun aluksi tuli viitattua avoimuuteen, palaan asiaan. Iltalehden 5.2. ilmestyneessä numerossa kerrotaan sinun ja ministerikollegasi Sinnemäen ravintolaillasta Helsingissä. Taisi meilläkin opiskelijariennoissa reilua paria putelia punaviiniä vastaava määrä mennä aika nopsaan ilman, että se siihen jäi ja vielä kovin paljoa tuntui. Siinä mielessä en teidän yhteistä ravintolareissuanne kovin kauheana pidä.
Mutta lehden mukaan
"Ministeri Vapaavuori ei halua kertoa tapaamisen sisällöstä eli minkä takia ministerit istuivat yhdessä pitkän ja kostean illan perinteikkäässä taitelijaravintola Elitessä Töölössä. – Se on totta, että julkisuuslaki koskee myös meidän kuitteja, mutta onneksi julkisuuslaki ei kuitenkaan koske ministerien keskinäisiä keskusteluja. Kyllä siinä illan mittaan tuli käytyä läpi useampi asia."
Kenen onneksi julkisuuslaki ei ministereiden keskusteluita koske? Sehän tarkoittaa, että työnantajasi eli veronmaksajat saavat maksaa “lystisi” hinnan, vaikka et olisi heille tilivelvollinen? Kyllä minä olen yllättynyt siitä, että olet sinäkin omaksunut tällaiset itämaiset toimintatavat, vaikka edustamasi aatesuunta ainakin muualla maailmassa nähdäkseni yleensä puhuu avoimuuden puolesta.
Eikös olisi reilua maksaa tuo ravintolalasku omasta pussista Sinnemäen kanssa, jos keskustelunaiheet eivät kestä päivänvaloa?
Terv. KK
Jos määrärahoja ei tarkasteltaisi alueiden näkökulmasta vaan ihmisen, sen ihmisen, joka noita investointeja käyttää, olisi Uudenmaan potti vieläkin isompi.

Kommentoi 2 kommenttia