Omistajaohjaus hakusessa?
Tapaninpäivän myrskyjen ja niiden aiheuttamien pitkäksi venähtäneiden sähkökatkosten jälkipyykkiä pestään näyttävästi. Ankarinta ja ilmeisimmin aiheellisinta kritiikkiä on kohdistettu sähköyhtiöiden tiedotukseen.
Muilta osin asiassa kannattaisi hyvän suomalaisen perinteen hengessä pitää pää kylmänä. Vaikka sään ääri-ilmiöt ilmastonmuutoksen myötä tullevatkin lisääntymään, kyse on varsin poikkeuksellisista tapahtumista. Ylireagointia tuleekin nyt välttää. Kaikkeen ei voi - tai ei esimerkiksi taloudellisesti ole mielekästä varautua.
Kun sähkönjakelun toimintavarmuutta jatkossa ryhdytään edistämään, tervettä maalaisjärkeä ei pidä säästellä. Myös asianmukainen kustannustehokkuus on pidettävä visusti mielessä, kyse ei kuitenkaan ole koleraepidemiasta, joka pitää torjua kustannuksista välittämättä.
Samalla pitäisi mieltää missä roolissa itse kukin asiaa tarkastelee ja kommentoi.
Kun omistajaohjauksesta vastaava ministeri valtakunnan päälehdessä ilmoittaa, että sähköyhtiöt investoivat liian vähän Suomeen osoittaen sanansa valtion enemmistöomistuksessa olevalle Fortumille, hän liikkuu alueella, jossa omistajaohjausministerin ei pitäisi suunnistella.
Fortum on merkittävä kansainvälinen pörssissä noteerattu suuryritys. Siinä vaiheessa kun sen omistajaohjauksesta vastaava ministeri ryhtyy yhden pikkaisen ankaramman myräkän jäljiltä julkisesti arvioimaan yhtiön investointien jakautumista vaikkapa Suomen, Ruotsin ja Venäjän välillä, on syytä kysyä, onko valtion omistajaohjausstrategiassa tapahtunut isompikin ajattelutavan muutos, ja jos on, onko se tietoista ja koko hallituksen siunaamaa.
Kun ministeri Hautala enemmistöomistajan nimissä kyselee "ovatko yhtiöt tehneet vähän liian helppoa rahaa" ei voi kuin äimistellä. Käsittääkseni omistajaohjauksen tehtävä on valvoa omistajan intressiä, kun taas sähkönsaannin toimintavarmuuden edistäminen kuuluu Työ- ja elinkeinoministeriölle.
Omistajan keskeinen intressi on se, että yhtiö tekee hyvää tulosta. Yhteiskunnan kokonaisetu on luonnollisesti huomattavasti monivivahteisempi asia.
Yksi valtion omistajaohjauksen muutama vuosi sitten tapahtuneen uudistamisen lähtökohta oli juuri näiden kahden asian eli toisaalta valtion omistaja- ja toisaalta regulaatio- eli sääntelyroolin erottaminen selkeästi toisistaan. Omistajaohjaus keskitettiin Valtioneuvoston kansliaan ja tehtävään määrättiin erillinen ministeri, jolla ei tulisi olla varsinaisen ministeritoimensa myötä roolia yhtiöiden toimintaa raamittavissa ministeriöissä. Regulaatio puolestaan kuuluu asianomaiselle substanssiministeriölle ja -ministerille, energiapolitiikan osalta TEM:lle ja elinkeinoministerille.
Onko tästä jaosta nyt luovuttu? Onko niin, että valtionyhtiöiden investointien jakautuminen eri maihin ei enää olekaan yhtiön operatiivisen johdon liiketaloudellisin perustein tehtävää harkintaa?
Niin tai näin, hallituksen piirissä tulisi vaikkapa talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa käydä periaatteellinen selkeyttävä keskustelu omistajaohjauksen roolista ja tehtävistä.
Mitä sähkönsaannin toimintavarmuuden parantamiseen vielä tulee, vailla merkitystä ei ole sekään, kenen kontolle vaikkapa vaadittavat uudet investoinnit kapsahtavat.
On helppo viisastella, että kulut menevät yhtiöiden piikkiin. Itse olen taipuvaisempi Energiateollisuuden toimitusjohtaja Juha Naukkarisen (HS 4.1.) tavoin uskomaan, että parannukset "maksavat viime kädessä asiakkaat - myös ne, joilla on harvoin ongelmia sähkönjakelussa".
Ainakaan keskustelutta ei sovi hyväksyä esimerkiksi sellaista ajattelua, että tiiviimmän yhdyskuntarakenteen piirissä olevat pannaan maksamaan haja-asutusalueiden lisäinvestoinnit.
On luontevaa ajatella, että asunnot ovat isoissa kaupungeissa kalliimpia kuin syrjäseuduilla. Yhtä luontevaa on ajatella, että sähkön siirtohinnoissa tilanne on päinvastoin.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Taitaa useammassa torpassa pysyä edelleen pää ja nenänpää kylmänä pitämättäkin.
Ne verkot on muutamaan kertaan asiakkailla jo maksatettu, joten olisiko kohtuutonta esim. valtiovallan taholta katsoa, että niissä virtaa virtaa?
Mikään kansalaisilta kerättävä raha ei ole liian pieni, jos sillä voidaan ostaa kannatusta tai ääniä seuraavissa vaaleissa.
Lieköhän Hautalan tarkoitus yrittääkin kiinnittää huomiota muualle VR:n asioista (riippumatta siitä, minkä ministerin rooliin asiakasnäkökulman esilläpito kuuluisi).
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011123115022752_uu.shtml
http://vrleaks.wordpress.com/
Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi
Jos sähkön tuotanto ja jakelu olisi valtion monopoli, ei tarvitsisi maksaa karseita sähkölaskuja siksi, että osakkeenomistajat saisivat osinkoja!
Nyt jos fortum maksaa max. 700€ korvauksia ihmisille (hyvin harvalle niin paljon), joilla on ollut sähköt poikki jo viikon, niin sekö riittää siitä riemusta?
Toisaalta tarvittaisiin lainsäädäntöä sille, että valtio ei yrittäisi rahastaa sähköllä, kuten KSS taitaa tehdä kouvolan seudulla. Toisaalta sellaisethan teothan näkyisivät aina seuraavissa vaaleissa.
Yltiövihreän energiapolitiikan ansiosta, jos sähkön tuotanto ja jakelu tapahtuisi valtion toimesta, maksettaisiin ylihintaa ihan muuten vaan. Monopolit eivät ainakaan teorian perusteella ole niitä tehokkaimpia tuottajia missään, joten uskallan väittää ettei se sähkö siitä halpenisi, vaan mahdollisesti kävisi juuri päinvastoin. Viimeistään poliittinen köydenveto siitä, kuinka sähköä tulisi tuottaa, veisi aikansa ja lopputulos olisi todennäköisesti aika kaukana optimaalisesta vaihtoehdosta. Ideologisesti tykkään ajatuksesta kuitenkin.
Itse olen sitä mieltä että valtionyhtiöiden ohjauksessa tulisi hyödyntää nykyistä enemmän yhteiskunnallisen edun huomioimiseen, pelkän varallisuuden kasvattamisen sijaan. Sähköbisneksessä ongelmallista on se, että ala on kilpailtu, joten jos Fortum ryhtyisi yksipuoleisesti hoitelemaan jakeluverkon parannuksia, sen kustannustaso nousisi kilpailijoihin nähden, yritys tekisi heikompaa tulosta ja yrityksen houkuttelevuus laskisi sijoittajien silmissä (myös valtiyhtiöiden arvon tarkkailun on tärkeää). Kun valtio kuitenkin saa siivunsa Fortumin tuloksesta, on sinänsä kohtuutonta että ministeri yksipuoleisesti syyttää Fortumia asiasta, kun tarvittavat määräykset verkkojen ylläpidosta tulisi hoitaa lainsäädännön kautta. Pisteet Vapaavuorelle tästä.
Sähkö on elintärkeä osa yhteiskuntaa nykypäivänä. Mielestäni se ei ole sellainen tuote, missä yhtiön pääasia on tehdä rahaa ja voittoa omistajilleen.
Kuluttajan etu olisi se, että sähköntoimitusvarmuus olisi hyvä ja hinta kohtuullinen. Onko se sitä kumpaakaan tänäpäivänä kun business jyllää alalla?
Ei kai sähköntuottaminen ole vain harvojen yksinoikeus ?
Ongelma on vain se, että keskitetyt ratkaisut eivät ole tulevaisuuden juttu ja toimivat huonosti jo nykyisin.
Pienemmätkin kunnat voivat tuottaa jopa edullisesti paikallisista metsistä korjatulla hakkeella ja hakkuujätteellä jne sähköä vaikka taajamansa kaukolämpölaitoksessa lämmön ja sähkön yhteistuotannossa.
Näin toimitaan mm. Porvoossa ja se on sekä omavaraista, energiavarmaa ja ekologista.
Vapaa-ajan asunnot voidaan sähköistää valtaosin aurinkopanelein ja pienin tuuligeneraattorein. Varavoimana voi toimia (diesel)aggregaatti.
"Kuluttajan etu..." - Joopa joo, hyvää ja halpaa ei ole olemassa.
Eilen tuli sähköyhtiöltämme kirje, jossa kerrotaan tylysti, että nostamme jakelualueellamme sähkön siirtomaksuja keskimäärin 12% 1.2.2012 alkaen.
Hinnankorotuksen perusteena ovat investoinnit sähköverkon uudistamiseksi ja jakelun toimintavarmuuden parantamiseksi sekä kantaverkkomaksujen nousu vuodenvaihteessa.
Mikä osuus hinnan korotuksessa on todellisuudessa verkon toimintavarmuuden paranemisessa, sen aika ja tulevat myrskyt näyttävät.
Orimattilan sääprofeetta Rantanen ennusti seuraavan myrskyn tulevan 13-14.1.2012.
Saas nähdä, kerkiävätkö nostaa hintoja ennen tätä myrskyä vai kerkiääkö myrsky edelle?
Harvaan asutussa Suomessa sähkön kokonaishinta on silti edelleen vain puolet keski-Euroopan hintatasosta.
Siksi Saksalainen E-On ei ole ydinvoimahankkeessa sekään mukana silkasta hyväntekeväisyydestä, vaan odotuksessa saada integraation kautta Euroopan sähköpörssi, jolla voi myydä Suomessa tuotettua ydinsähköä keski-Eurooppaan.
Lähivuodet näyttävät, kuinka tärkeäksi "yllättäen" muodostuu siirtokaapeli Eestiin tai pohjois-Saksaan sähköenergian "toimitusvarmuuden" vuoksi.
Niin, mutta keskieuroopassa ei olekkaan samanlaista talvea kuin meillä, jolloin sähkönkulutus on meillä paljon suurempaa lämmityksen takia.
Eikä keskieuroopassa nyt oikein kesälläkään ilmastointia tarvitsisi kuluja kasvattamaan. Toiseksi keskieuroopassa on nyt populaa senverta paljon pienellä alueella että eiköhän ne keräisi karseita voittoja pienemmilläkin tariffeilla...
Hinnat sen kuin nousee, sillä omistajille pitää maksaa voitot ja tavallinen kuluttaja maksaa niiden lisäksi ne uudet linjat ja korjaukset...
Kirjoituksesta huokuu se tosiasia, että kirjoittaa asuu ja elää Helsingissä, jossa sähkölinjat ovat jo aikaa sitten kaivettu maan alle, eikä siellä tarvitse myrskyisinä päivänä muuta kuin valvoa "sähköyhtiön omistajan keskeistä intressiä", eli sitä, että yhtiö tekee hyvää tulosta.
Fortumin kustannustehokkuutta silmällä pitäen tulee myös omistajaohjauksessa huolehtia siitä, ettei Fortumin yksittäiselle johtajalle maksettaisi enää mitään 12 meur kannustinpalkkioita (ainakaan sillä perusteella että taloudellinen trendi on ollut yhtiölle suotuisa), sillä tällaisella rahamäärällä olisi saatu sähkölinjat maan alle moneen paikkaan, esim. pohjois-Espooseen. Mielestäni mainitsemasi "yhteiskunnan kokonaisetu" nimenomaan edellyttää, että Fortumin johdon kannustinjärjestelmät sidotaan maanlaajuisen sähköverkon kaivuutyön edistymiseen.
Toteaisin vielä, että ne onnelliset joiden sähköntoimitus tulee jo luotettavasti maakaivannon kautta voidaan katsoa saaneen siihen (etupainotteista) rahoitusta niiltä epäonnisilta joiden sähköntoimitus ei edelleenkään tule maakaivannosta. Asianlaita on siis aivan päinvastoin kuin esitit sen olevan.
Äänestäjän kannalta huoltovarmuus rules.
Äänestäjä voi onneksi ilmoittaa vaaleissa kenen etua Valtion tulisi ensisijaisesti edustajiensa suulla mielestään ajaa. Tämän kun kaikki äänestäjät muistaisivat.
Onhan tässä omistajaohjauksessa ollut suunnattomia vaikeuksia, porvarithan on tätä paikkaa pitäneet omana mandaattina ,ja nyt sitä hoitelee tällähetkellä "pikkuporvari" vihreitten hautala, mutta eipä näytä tahti muuttuvan, voi olla että mennään vielä huonompaan suuntaan.?
Toimiva johto ja omistajat on pelannut omaa peliään kulisseissa, josta löytyy esimerrkkejä miten teollista toimintaa on siirretty halvempien kustannusten maihin.?
Päästökaupasta johtuvia lisämaksuja ei tulla todennäköisesti siirtämään lentolippujen hintoihin. Koska ovat niin minimaaliset. Näin uutisoitiin.
Sama periaate sähköyhtiöille ja energiaveron korotuksille eikö?
Hehhee..ei siellä nyt sentään niin kovaa kilpailua ole kuin lentoliikenteessä. Nimittäin, sähköä on pakko saada joka talouksen mutta lentäminen on vapaaehtoista...suurimmalle osalle ihmisistä.
No niin ensinäkin tullaan siihen kysymykseen että varmuuus maksaa mutta samaal halutaan edullista energiaaeli joku tässä yhtälössä ei sitten oikein täsmää...Jos haluamme edulista sähköä niin silloin otamme sen rikin että varmuudesta joutuu tinkimään jonkin verran ja jos haluamme varmuutta niin se maksaa mutta kuka sitten on valmis maksamaan ....
Toinen asia mikä pistää silmään on se että luullaan että yhetikunnan omistus olisi jotenkin joku autuaaksi tekevä voima tuskimpa on Väyrynenkin voi selvitttää mitkä tuottoodotukset on kss energille kouvola asettanut ja sehän on ollut koko ikänsä kunnan omistama sähkölaitos.
Tuotto-odotukset:Busines. Jos kiellettäiin lailla tällainen business maalle elintärkeistä asioista.
Valtiolla olisi resursseja varmaan paremmin hoitaa nuo linjat kuntoon kuin yksityisellä firmalla. Apuna voitaisiin käyttää vaikka armaijaa ja poliisia ja palokuntia ja metsähallitusta ja vaikka mitä....kaikki keinot käyttöön kun on hätä suuri.
Hyvä se on kehä 3 sisäpuolella huudella...
Asiaa hieman sivusta, mutta...:
"Onko niin, että valtionyhtiöiden investointien jakautuminen eri maihin ei enää olekaan yhtiön operatiivisen johdon liiketaloudellisin perustein tehtävää harkintaa?"
Tästä operatiivisen johdon onnistumisesta investointien suhteen sietäisi todellakin olla huolissaan.
Venäjälle on investoitu suomalaisten sähkönmaksajien rahoja ehkä noin 5 miljardia euroa. Voittoa ei kuitenkaan tule. Lisäksi päälle tulee riski. Tämä Venäjä-riski pitäisi vieläpä hinnoitella tuottovaatimuksiin niin että Venäjälle tehtyjen sijoitusten tuotto pitäisi olla selvästi suurempi kuin länteen tehtyjen sijoitusten.
Väitän, että Fortum ja tj. Kuula ovat epäonnistuneet tässä.
Viime hallituksessa omistajaohjaus taisi olla kokoomuslaisen Häkämiehen käsissä. Nyt kannetaan hintaa mm. tuosta. Omistajaohjauksen perimmäinen ongelma on siitä vastaavien ministerien kyvyttömyys tai haluttomuus ymmärtää laajempia asioita.
Fortum on jakanut valtavat määrät rahaa bonuksina ja optioina esimerkiksi viiden viimeisen vuoden aikana. Mistä se on ne rahat tehnyt? Esimerkiksi Espoossa Fortum korotti kunnallisvaalien aikaan kahteen otteeseen tariffejaan, yhteensä 25%. Perustelu: muuten yhtiön tulos ei ole riittävän hyvä. Siis bonuksia ei tule riittävästi. Pelkkää monopoliasemalla kiristämistä.
Varautuminen tällaisiin riskeihin laiminlyötiin täysin. Paljonkohan yhteiskunnalle tulee maksamaan se, että sen toiminta halvaantuu viikoiksi? Paljon enemmän kuin julkisuudessa mainitut korvaukset. Valtion omistajaohjaaja nyhti osinkoja ja johto bonuksia ja asiat jäi hoitamatta. Nyt levitellään käsiä.
Nyt maksetaan korvauksia ihmisille, mutta ne kattavat vain murto-osan vahingoista. Kuka nekin maksaa lopulta? Asiakkaat, joilta Fortum perii ne korotettuina maksuina monopoliaseman perusteella. Muuten tulos ei ole tyydyttävä ja bonuksia...
Seuraavaksi tietenkin määrätään kaapelit kaivettavaksi maahan. Sen hinnan Fortum perii asiakkailtaan korotettuina maksuina ja tuplana, koska muuten tulos ei ole tyydyttävä...
Kun tällainen laiminlyönti tulee syliin ja vahingot ovat valtavat, yksinkertainen konsepti. Toimitusjohtajalta bonukset pois ja potkut päälle. Ei osaa hommiaan. Ei taida onnistua vai millaiset sopimukset on suhmuroinut edellisen (kokoomuslaisen) omistajaohjauksesta vastanneen ministerin kanssa? Kun tiedotus on mennyt pieleen, potkut puolelle Fortumin yli 20 tiedotuspäälliköstä ja lopuilta bonukset pois. Niillä voi hieman kattaa vahinkója.
Ja lopuksi millaiseen vastuuseen pitäisi laittaa edellisen ja tämän hallituksen omistajaohjauksesta vastanneet ministerit?
"Kun tällainen laiminlyönti tulee syliin ja vahingot ovat valtavat, yksinkertainen konsepti. Toimitusjohtajalta bonukset pois ja potkut päälle. Ei osaa hommiaan."
Juuri noinhan se oikeassa työssä tapahtuu ja niin pitääkin tapahtua. Kokoomukselta, kuin koko hallitukselta on unohtunut täydellisesti asiakkaan etu. Vain omistajan etu on tärkeä, mutta sekin tavalla, miten ns. laillisesti voisi parhaiten rosvota kansan syviä rivejä.
"Kun tiedotus on mennyt pieleen, potkut puolelle Fortumin yli 20 tiedotuspäälliköstä ja lopuilta bonukset pois. "
Mitä niillä lopuilla olisi tekemistä. Kun yksikään tästä nykyisestäkään joukosta ei oivaltanut tehtäviään.
Nykyään nämä optioon oikeutetut tahot eivät ole pitkään aikaan ymmärtäneet oikean työn tekemisen päälle. Älkää sitten ihmetelkö tulevaa uutta jytkyä tällaisen tumpeloinnin jälkeen. Joka asia, johon hallitus näppinsä pistää muuttuu .....läjäksi.
Tyyppi, joka edellyttää palkkaa maksettavan pelkästä läsnäolosta, olisi oikeutettu kunniallisiin potkuihin. Vasta, kun tätä läsnäoloa vastaan kehitetään mihinkään perustumattomat optiot, sillä kunniallakaan, potkujen yhteydessä, ei nyt niin väliä olisi. Sitä vastoin, sen leppäkeihään kaaren pitäisi olla näyttävä.
Tämä nyt lie vaan Vapaavuoren tapa toimia metropolihiekkalaatikollaan; palkitaan syylliset ja rangaistaan syyttömät sivulliset.
Johtajasopimuksiin olisi myös syytä tehdä seuraava lisäys: ensisijaisesti palkkaa maksetaan havaittavan työntekemisen perusteella. Vastuun ulottaminen myös porvarillisen korporaation nimitysvaliokuntiin.
Toivottavasti vapaavuori lukee Olli Pusan vastineen ja ottaa jotain opikseen.
Mikä on Jan Vapaavuoren suhde ruotsalaiseen Pankkiiriliike Öhmaniin joka rahoitti ainakin v. 2007 Vapaavuoren (ja Häkämiehen) eduskuntavaalikampanjaa.´
Entä 2011?
Toisaalta omistajan intressissä on myös pitkän tähtäimen kannattavuus, ei pelkästään kvartaalisellainen. Investoinnit verkkoon antavat perustaa pitemmän tähtäimen toiminnalle.
Tämä meno kun on vaan mennyt niin holtittomaksi jätkänshakin peluuksi, että sen sakin käsissä mahdollisesti pitkällä tähtäimellä eivät, jo nykyäänkin henkitoreissaan hoipertelevat lypsylehmät enää kestä silloin sitten enää päivääkään. Joten se siitä kannattavuuden putkinäkötähtäyksistä.
"Toisaalta omistajan intressissä on myös pitkän tähtäimen kannattavuus, ei pelkästään kvartaalisellainen"
Tarkoitatko kuitenkin pitemmän tähtäimen kannattavuuden turvaamisella investointeja poliittiseen suhdeverkkoon? Sen avullahan voi yrittää turvata rahastamisen mahdollistavan monopolin ja valvonnan puutteen säilymisen.
Iso kysymys mitä kansalaiset suurin joukoin tässä ihmettelevät on se, että mistä johtuu että palvelutason lasku huomataan juuri kun on alettu yksityistämään sähkönjakelupalveluita. Tätähän Kokoomus on ajanut kuin käärmettä pyssyyn viimeiset 20 vuotta. Menestyksellä.
Miksi yksityistetty, eli siis rikkaiden Kokoomuslaisten osakkeenomistajien etua varjeleva sähkönjakeluyritys, piittaisi vähääkään siitä miten sähkönjakelu on järjestetty kriisitilanteessa Helsingin sijasta esimerkiksi Näkkäläjärvellä?
No, ei tietenkään piittaa yhtään koska kaikkinainen piittaus vähentää Vapaavuoren ja hänen Kokoomuskavereidensa mahdollisuuksia lähteä ensi talvenakin Verbieriin laskettelemaan. Osingot on saatava vaikka Näkkäläjärvi jäisikin ilman sähköä.
Tätä se on, se yksityistäminen ja vapaa kilpailu. Lisää saat äänestämällä.
"Toisaalta omistajan intressissä on myös pitkän tähtäimen kannattavuus, ei pelkästään kvartaalisellainen."
Tarkoitatko että sähköyhtiöiden pitäisi huolehtia että suomalaiset käyttävät sähköä jatkossakin?
No ainakin niiden pitäisi huolehtia siitä, että suomalaisilla on mahdollisuus käyttää sähköä silloin kun sitä tarvitsevat.
Kun sähkön siirrossa ei ole aitoa kilpailua, niin valtion omistajaohjauksessa on syytä ottaa huomioon sellaisia seikkoja, joita Hautala on maininnut.
Kerropas Gagarin, miten tuo monopolin kontrollointi on toteutunut?
Hieman ennen viime kunnalisvaaleja Fortum ilmoitti Espoossa hinnankorotuksesta, olisiko ollut yli 10%. Sitten kun kunnallisvaalit oli pidetty ja media keskittyi vaalitulosten pohdintaan, Fortum ilmoitti Espoossa toisesta hinnankorotuksesta. Se hukkui vaalitulosten ihmettelyyn. Lyhyessä ajassa oli tariffeja korotettu n. 25%. Kun asiasta joku kysyi Fortumin edustajalta perusteluja, oli selitys: muuten yhtiön tulos ei olisi ollut tyydyttävä.
Miten sitä monopoliaseman hyödyntämistä valvotaankaan? Yhtiö voi elää kuin pellossa (yli 20 tiedotuspäällikköä ;-) ), jakaa holtittomasti bonuksia ja optioita. Ja rahoittaa sen rahastamalla mielensä mukaan monopoliasemassa. Olen aiheesta kirjoittanut tarkemmin kirjassa Renkien kaappaus ( www.pusa.fi ). Oletko tutustunut siitä Fortumin liikeideaan?
"miten tuo monopolin kontrollointi on toteutunut?"
Yhtä huonosti kuin ALKO:n ja VR:n kohdalla.
Eikös Häkämies ollut edellisessä hallituksessa omistajaohjauksesta vastaava ministeri?
Esimerkiksi VR:n asiat osoittavat kyllä kokonaisuudentajun puutetta. Yhtiöön palkattiin entinen kaljatehtailija johtajaksi ja hänelle annettiin tehtäväksi tuottaa muutama miljoona voittoa. Saa nähdä onnistuuko edes, kun homma tökkii ja erilaiset korvaukset ym. syövöt voittoa. Varmaan uusi johtaja kuitenkin bonuksensa saa, eikös sellaisiksi ne sopimukset nykyään tehdä?
Pieni sivujuonne vaan on, että esim. Helsingissä monissa firmoissa ei enää uskalleta sopia täsmällisiä kokousaikoja, kun ei voi luottaa että junalla tulevat ovat ajoissa. Sitten kymmenillä tuhansilla ihmisillä on tuntienkin tehotonta tyhjäkäyntiä työpäivissään. Sen hinnan on omistajaohjauksesta vastaava ministeri unohtanut laskelmista. Tai ei ole edes tehnyt laskelmia.
Analyysiä VR:n bonuksista:
http://taloudentulkki.com/2012/01/04/vrn-johdolla-vaarat-mittarit/
Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi
Eilisissä pääuutisissa kerrotiin Ruotsin mallista, jossa sähköyhtiön maksettavaksi tulevat vahningonkorvaukset katkosten yhteydessä ovat merkittäviä. Lisäksi valtio on edellyttänyt maakaapeleihin siirtymistä tietyllä aikataululla. Lisäksi kriteerinä on, että kuluttajahintoihin maakaapelointi-investoinnit eivät saa siirtyä. Miten tämä on jälleen kerran Ruotsissa mahdollista, mutta ei Suomessa, vaan korvaussummien maksatus operaationa on yhtiöille kallimpaa kuin itse euromääräiset summat.
"Omistajan keskeinen intressi on se, että yhtiö tekee hyvää tulosta. "
Omistajilla on kyllä taloudellisen menestyksen lisäksi paljon muitakin intressejä omistustensa suhteen ja tämä näkemys ainoana omistajaintressinä ei suinkaan edusta läpileikkausta omistajuudesta ylipäätään. On perin nurinkurista, jos valtio-omistajan ainoa intressi olisi yhtiön hyvä tulos, hinnalla millä hyvänsä. Tällöin valtio-omistajuudelle ei löydy mitään järkevää perustetta. Erilaisten omistajaintressien jakaminen kahteen eri ministeriöön kuulostaa hieman keinotekoiselta. Minusta ministeriöiden välisen kissanhännänvedon sijaan olisi hyvä miettiä Ruotsin mallia, tässäkin asiassa.
Vastaus on hyvin yksinkertainen. Riippuu siitä kenen palveluksessa johtavat poliitikot pohjimmiltaan ovat. Ehkä tässä on eroja Suomen ja Ruotsin kesken.
Oletko lukenut kirjan Renkien kaappaus? Sen saa maksutta osoitteesta www.pusa.fi. Ehkä se vastaa joihinkin kysymyksiisi.
Mitä enemmän energian tuotanto ja myynti on valtiollista, sitä parempi on tilanne yksittäisellä kuluttajalla. Kaikki vaan on ollut kaupan jopa yhteiskuntamme energiaverkosto joka vertautuu mielestäni ihmisen verenkiertoelimistön toimintaan.
On totta kyllä, että mikään yhteiskunnallinen ja strateginen päätös ei tapahdu sormia napsauttaen muuta kuin ehkä Yle-veron asettaminen?
Likimain sormia napsauttamalla voisi asian korjata KÄSKEMÄLLÄ armeijan töihin. NH 90 kopterit kuskaamaan pylväänmentäviä teräsputkia metsiin keskijännitelinjoille. Kevlarköyttä* käyttäen kopteri nostaa pylvään ylös kun se sahataan poikki parin metrin korkeudelta.
Riittävän pitkä putki siihen väliin - you know !
Ei tarvitse häiritä päästäisiä, sotkea muskikkamättäitä - ikihongat voi jättää keloutumaan valkoselkätikoille.
* se on hyvä eriste, eipähän lehmät kärvistele tissit pullollaan sähkökatkon aikana - eläinystävät ho hoi!
Yrityksen tehtävä on tuottaa taloudellista etua omistajalleen, näinhän se on? Olisiko mahdollista, että huonosti hoidettu sähköverkko aiheuttaa omistajalleen (Suomen kansalaiset) taloudellista haittaa. Tarkoitan sitä, että jos omistaisin kumipampputehtaan osake-enemmistön ja testiporukka pieksisi minut kerran kuussa sairaalahoitoon, niin äänestäisin kyllä siellä johtokunnassa sen puolesta että elkää pliis hakatko, hankkikaa vaikka joku nukke tai jotain, vaikka se vähän maksaisikin ja olisi sikäli taloudellinen haitta, niin ei se ihan niin iso haitta kai olisi, kuin se pamputtaminen vai mitä?
Vapaavuori; "yhden pikkaisen ankaramman myräkän jäljiltä..."
Sähkökatkoista on kärsitty Uudellamaalla toistuvasti, joten ilmaisusi on vähättelevä.
Esimerkiksi vuoden 2005 joulukuussa oli sähköjakelu pahasti keskeytynyt, siis kuusi (6) vuotta sitten. Julkisuudessa vaadittiin tuolloin Fortumia esittämään suunnitelmansa maakaapelointiin siirtymiseksi. Yhtiö ei tietääkseni ole julkaissut päivitettyä kantaansa maakaapelointiin ryhtymisestä.
Maakaapeloinnin kalleus ei ole estänyt Suur-Savon Sähköä etenemästä kaapelien maahan asentamisessa oman suunnitelmansa mukaan (yhtiön nimi on muistini varassa TV-uutisesta). Vapaavuoren väite maakaapeloinnin kalleudesta ei siis ole ollut täysin ylitsepääsemätön yhdelle suurista sähköyhtiöistämme. Fortumin suoriutuminen on ollut huonoa kuluttajien kannalta. Yhtiössä ei ymmärretä mitä heiltä aivan kohtuudella vaaditaan.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 51 kommenttia