SAK:lta hyvä kannanotto, 1.2.2012
Verkkouutisten mukaan SAK:n mielestä asuntoja täytyy rakentaa sinne, missä niitä tarvitaan. Lause ei ole niin hölmö kuin miltä se äkkiseltään näyttää. Jos asia olisi itsestäänselvyys, sitä ei muuten tarvitsisi ääneen sanoa. Lauseen voi sitä paitsi lukea niinkin, että asuntoja ei pidä rakentaa sinne, missä niitä ei tarvita. Tai missä niitä tarvitaan vähemmän.
Oma lempioivallukseni on se, että joukkoliikenteeseen kannattaa panostaa siellä missä on joukkoja. Tätä ei olisi tarvetta sanoa, jos näin laajasti ajateltaisiin. Yleisesti hyväksytty lähtökohta ei myöskään ole se, että liikenteeseen kannattaisi panostaa siellä missä on liikennettä, tai että kouluihin kannattaisi panostaa siellä missä on koululaisia. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään.
Itse asiassa yhteiskunnallinen keskustelu katsoo kaikkia näitä ja monia muita vastaavanlaisia kysymyksenasetteluja monesti täysin vastakkaisesta suunnasta. Ihan totta.
Kaupungistuminen on vaikea ilmiö. Se on vaikea erityisesti sen takia, että niin moni sitä vastustaa. Silti se ei ole kenenkään salajuoni, vaan ihmisten vapaasta tahdosta kumpuava tosiasia.
Koska kaupungistumista ei kannata vastustaa, eikä oikein tehokkaasti voikaan vastustaa, kannattaisi keskittyä kaupungistumisen hallintaan. Esimerkiksi se, että joissakin isoimmissa kasvukeskuksissa on liian vähän asuntoja ja erityisesti kohtuuhintaisia asuntoja, on seurausta kaupungistumisen hallinnan epäonnistumisesta. Ei siis ole rakennettu asuntoja, sinne missä niitä tarvitaan.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Eihän kaupungistumista tule vastustaa eikä myös muutakaan toimintaa millä erillaisissa kehitysasteilla olevat alueet pyrkivät tekemään itsestään houkuttelevia ja kiinnostavia paikkoja elää ja yrittää.
Toisin sanoen kaupungistumista ei tule edistää viemällä kehitysmahdollisuudet muualta pois.
Tällaisten trivialiteettien lausumisen tekee mahdolliseksi Suomessa tapahtunut kaupunkisuunnittelun rappio ja aloitteen siirtyminen lähes yksinomaan rakentajataholle (näin eufemistisesti ilmaistuna). Kaikkein pahiten hunningolla on Suomen maaseutu. Arkkitehdit ja kaupunkisuunnittelijat saivat 90 -luvun lamassa jonkinlaisen aivohalvauksen, josta he eivät näytä toipuneen vieläkään. Hienoa silti, että joku näitä asioita pitää esillä.
Ikkunat auki Eurooppaan!
Vapaavuorellekin on syytä ilmoittaa, että vain 3 % EU:n aluekehitysrahaston varoista käytetään muuhun kuin alueiden kehittämiseen ja että niilläkin 3 prosentilla pyritään kehittämään taantuneita teollisuusalueita ja taantuneita kaupunkialueita.
Mitä on aluepolitiikka? http://ec.europa.eu/regional_policy/what/index_fi.cfm
"EU:n aluepolitiikka on investointipolitiikkaa. Sen avulla tuetaan työpaikkojen syntymistä, kilpailukykyä, talouskasvua, elämänlaadun parantamista ja kestävää kehitystä. Investoinnit tukevat Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista.
Aluepolitiikka ilmentää EU:n solidaarisuutta vähemmän kehittyneitä maita ja alueita kohtaan, ja määrärahoja kohdennetaan alueille ja aloille, joilla niistä on eniten hyötyä.
Aluepolitiikan tavoitteena on vähentää merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja, joita edelleen esiintyy Euroopan eri alueiden välillä. Tällaiset erot saattavat pitkällä aikavälillä horjuttaa EU:n toiminnan kulmakiviä, kuten laajoja sisämarkkinoita ja yhteisen rahan – euron – vakautta.
Kaudella 2007–2013 aluepolitiikkaan osoitetaan 347 miljardia euroa.
Tukea suunnataan esimerkiksi syrjäisten alueiden liikenneyhteyksien parantamiseen, pk-yritystoiminnan edistämiseen epäsuotuisilla alueilla, ympäristöä säästäviin hankkeisiin sekä ammatillisen ja muun koulutuksen kehittämiseen. EU-varoin tuetaan myös innovointia, uusien tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämistä, energiatehokkuutta ja ilmastonmuutoksen vastaisia toimia."
Alueellinen koheesio: http://ec.europa.eu/regional_policy/what/cohesion/index_fi.cfm
"Kuinka voidaan, niin, että alueet osaltaan vaikuttavat koko EU:n kestävään ja tasapainoiseen kehittymiseen
1) Hallita väestön keskittymistä:
Kaupungistumisella on sekä myönteisiä vaikutuksia, kuten innovoinnin ja tuottavuuden lisääntyminen, että kielteisiä vaikutuksia, kuten saastuminen ja sosiaalinen syrjäytyminen.
2) Parantaa alueiden yhteyksiä ja palveluja:
Ihmisten olisi voitava asua valitsemallaan alueella, ja heidän käytettävissään pitäisi olla julkiset palvelut, toimivat liikennepalvelut, luotettavat energiaverkot ja laajakaistainen internetyhteys."
-------------------
Kehitysmaiden maaseudun köyhät muuttavat kehitysmaiden metropolien slummeihin. Kinshasassa oli ennen Zairen sisällissotaa miljoona asukasta, sisällissodan jälkeen 8 miljoonaa asukasta, koska sisällisodan kuolemanpartioiden vuoksi ihmiset hakeutuivat turvaan Kisnshasan slummeihin. Nigerian Lagosin slummeissa asuu 10 miljoonaa rutiköyhää nigerialaista. Mexico Cityn slummeissa asuu 8 miljoonaa rutiköyhää meksikolaista. Se siitä maailman kaupungistumisesta.
Länsi-Eurooppa on puutarhakaupunkien Eurooppa, joka ulottuu Etelä-Ruotsista Tanskan ja Saksan kautta Alpeille saakka. Jokainen, joka lentää Frankfurtiin ja Müncheniin aurinkoisella säällä, näkee Franfurtin ympärillä 40 km säteellä 100 puutarhakaupunkia ja Münchenin ympärillä 50 puutarhakaupunkia. Suuret valtion tuella rakennetut tiilikattoiset omakotitalot, kahden auton autotalli ja suuri puutarha. Töihin ja pelloille rakennettuihin hypermarketteihin ajetaan Audilla ja Mersulla, koska puutarhakaupunkeihin ei ole mitään julkista liikennettä.
Ikkunat auki Eurooppaan!
Kiitos Jaakko hyvästa kommentista. Kehärata tyhjän ympärille ? Ehkä kuntauudistus tyhjentää maakunnista väkeä senkin liepeille. Grynderit ovat jo maat osittain haltuunsa ottaneet. Kaavoitettu muistaakseni yhteensä yli 50 000 asuntoa ko. alueelle(Kivistö-Keimola).
Tuossa "joukkoliikenteeseen kannattaa panostaa siellä missä on joukkoja" -oivallukseen sisältyy tolkullistakin ainesta. Mutta miksi sitten henkilöjunaliikenteen kehittäminen esimerkiksi Tampereen suunnalla on pitkälti kiinni siitä, että valtiollinen VR sanoo ei eikä kukaan muu voi sanoa kyllä?
http://www.rautatiematkustajat.fi/Tamperekanta.pdf
Ja eikös "joukkojenkin" asuinalueella kannattaisi selvitellä kustannustehokkaita vaihtoehtoja eikä hirttäytyä kalleimpaan mahdolliseen, joka vielä haiskahtaa kabineteissa päätetyltä?
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/95426-pisara-radan-tarp...
Terv. KK
Jan, asiallisia kysymyksiä. Jos siis joukkoliikenteeseen kannattaa panostaa siellä, missä on joukkoja, niin metro kannatti rakentaa pääkaupunkiseudulle tällä logiikalla.
Mutta mitä helvetin logiikkaa on siinä, että kun tuo miljardiluomus on saatu rakennettua ja sen pitäisi palvella Helsingin puolimiljoonaista kansaa, niin se suljetaankin jo 23 illalla ja kallis rata seisoo tyhjän panttina. Luulisi kaupungilla olevan varaa maksaa metrokuljettajille samalla tavalla kun bussikuskeillekin, että vuoroja menisi 02 asti ainakin.
Idioottitoimintaa Helsingin kaupunginvaltuustolta ja hallitukselta tämä nykyinen tilanne.
SAK:n kannanottoa voisi täydentää toteamalla, että asuntoja pitää rakentaa sinne missä ovat työpaikat. Asuntojen puute merkitsee kehittyville yrityksille työvoimapulaa.
Jan, monet kaupunkikuvailusi ovat sinänsä luultavasti aivan tosia ja harkittuja, mutta jotenkin tuntuu, etteivät kaikki palat ole silti paikallaan.
Kun Suomessa puhutaan kaupungistumisesta, ei usein tiedetä, että Suomi on jo kovin kaupungistunut. Jos meillä mitattaisiin kaupungistumista kuten muissa Pohjoismaissa, olisimme kärkimaa (uskotko?). Sen lisäksi asumme poikkeuksellisen runsain määrin kerrostaloissa. Mitä tiedän Keski-Euroopasta, ei sille alueelle kerrostalot ole leimallisia.
Helsingin seudulla asuneena tuli monet ylikasvaneen kaupunkialueen haitat ilmi: mm. miltei kaikkialle on pitkä matka ja ruuhkat vaanivat joka puolella, kukaan ei tunne ketään. Alue on turvonnut niin isoksi, että haavekuva idyllisestä metropolista voi kaikua vain ydinkeskustan kalliissa asunnoissa elävälle valkokaulusväelle.
Helsinki on asiansa sinänsä näyttänyt hoitaneen verrattain hyvin, mitä nyt vähäisen vain osaan verrata. Otaksun, että työpaikkojen siirtyminen Kehä3:lle kuitenkin jatkuu, kun työvoimaa on siirtynyt yhä kauemmas moottoriteiden varsille ja keskustassa on kallista.
Tilastojen mukaan Helsingin seudun kaupungistuminen on muuttanut poikkeuksellisesti muotoaan. 2000-luvun alun jälkeen maakunnista on muutettu ja takaisin lähdetty yhtä paljon. Siis jo kymmenisen vuotta. Sieltä ei siis merkittävää väestönkasvua ole tullut. Muuttovoitto on ollut kotoisin ulkomailta.
Sitä voi miettiä, mistä ilmiö johtuu. Varmasti viittaamastasi asuntojen pulasta, mutta luultavasti myös työmarkkinatilanteella on osuutta asiaan. Kuumimmat Nokia- ja IT-hypet ovat ohi, kun työtä ulkoistetaan Aasiaan. Maakunnissa työ on halvempaa, jos vielä Suomessa haluaa sitä teettää.
Mikähän mahtaa olla Helsingin kilpailukyky uudessa tilanteessa, jossa yhä uudet toimialat joutuvat kilpailemaan halpamaiden kanssa?
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 8 kommenttia