Brexit http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/159770/all Fri, 18 Jan 2019 14:10:48 +0200 fi Mayn mahdoton tehtävä http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267928-mayn-mahdoton-tehtava <p>Brittiparlamentti äänesti tällä viikolla kumoon pääministeri Theresa Mayn brexit-sopimuksen murskaluvuin. Kuitenkin parlamentti antoi rökäletappion jälkeen Mayn hallitukselle luottamuksen. Mayn kivinen brexit-tie siis jatkuu äänestystappiosta huolimatta.</p><p>Ei käy kateeksi pääministeri Mayta. Hän ei itse kannattanut Britannian EU-eroa, mutta hän on päätynyt silti vetämään brexit-kivirekeä perässään. Mayn pitäisi saada brexit-sopimus läpi parlamentista, josta ei tunnu löytyvät enemmistöä millekään ratkaisulle.</p><p>Enemmistöä ei löydy brexitin perumiselle tai uudelle kansanäänestykselle, mutta ei myöskään nyt neuvotellulle sopimukselle. Enemmistöä ei löydy &rdquo;kovalle brexitille&rdquo; eli sopimuksettomalle erolle, eikä enemmistöä taida löytyä myöskään nykyisen sopimuksen varteenotettavalle vaihtoehdolle eli Norjan mallin mukaiselle ETA-jäsenyydelle ja sisämarkkinoille jäämiselle.</p><p>Aika uhkaa loppua kesken, sillä sopimuksen solmimisen määräaika kuluu umpeen maaliskuun lopulla. Jos ennen määräaikaa ei ole sopimusta, on edessä lähes kaikkien kammoama kova brexit. Briteillä on kuitenkin mahdollisuus pyytää EU:lta lisäaikaa neuvotteluille, ja on todennäköistä, että lisäaikaa pyydetään ja saadaan. Eri asia kuitenkin on, mitä lisäajalla tehdään.</p><p>On epäselvää, tuleeko lisäajankaan jälkeen parlamentista löytymään enemmistöä millekään realistiselle sopimukselle. Yksi vaihtoehto on tietenkin parlamentin hajottaminen ja ennenaikaiset vaalit. Epäselvää kuitenkin on, suostuuko hallitusvaltaa käyttävä konservatiivipuolue ennenaikaisiin vaaleihin ja saataisiinko uusienkaan vaalien kautta sellaista enemmistöä, joka hyväksyy brexit-sopimuksen tai muun varteenotettavan ratkaisun.</p><p>Toki on mahdollista, että hallituspuolueen edustajat vielä taipuvat sopimuksen taakse ennenaikaisten vaalien tai kovan brexitin pelossa. Mutta emme voi poissulkea myöskään sopimuksettoman eron mahdollisuutta.</p><p>Brexit-saagan seuraaminen on jossain määrin koomista, mutta ennen kaikkea se on traagista. Brexitillä on vaikutusta EU:n toimintaan ja tulevaisuuteen, ja kovalla brexitillä olisi negatiivisia vaikutuksia myös Suomen, Euroopan ja maailman talouteen. Tragikoomista on ollut seurata myös brittipolitiikan sekasortoisuutta ja poliittisen johtajuuden puutetta ja populistista keskustelua, joka on osaltaan johtanut kaoottiseen tilanteeseen.</p><p>Brexitin taustalla on varmasti monenlaisia syitä, joita ulkopuolinen tarkkailija ei pysty täysin ymmärtämään. Brexitin taakse myös huijattiin ihmisiä suoranaisilla valheilla, lupailemalla valtavia säästöjä, ulkomaalaisten karkotuksia ja taivaalta satavaa mannaa. Mielialoihin vaikutti myös keltaisen lehdistön vuosia jatkunut valheellinen tai vähintään pinnallinen EU-uutisointi. Taustalla saattaa myös vaikuttaa Britannian suurvaltamenneisyyden nostalginen kaipuu &ndash; ajatus siitä, että mahtava Iso-Britannia pärjää paremmin omillaan.</p><p>Toisaalta jotkut kannattivat brexitiä oikeistolaisesta näkökulmasta, jotta maassa voitaisiin hylätä EU:n säätämät ympäristöä, kuluttajia ja työntekijöitä suojaavat lait. Toiset taas kannattivat brexitiä vasemmistolaisesta näkökulmasta, jotta voitaisiin hylätä EU:n säätämät julkista palvelutuotantoa rajoittavat ja suuryrityksiä suosivat markkinavapauslait. EU-eroa siis kannatettiin erilaisista syistä.</p><p>EU-jäsenyyden puolustajien ääni jäi ennen äänestystä heikoksi, ja populistiset äänenpainot saivat tilaa. Ei kuitenkaan pidä ajatella, että kyse olisi ollut vain brittien harhaanjohtamisesta. Edelleen, brexit-sotkun keskellä, noin puolet briteistä kannattaa kyselyjen mukaan brexitiä. Näin on, vaikka nyt on nähty, kuinka vaikea prosessi on.</p><p>Sopimuksettoman eron välttäminen olisi kaikkien etu. Euroopassa toivotaan nyt sormet ristissä, että Britit saavat pakkansa kasaan. Kuitenkin usko siihen horjuu, ja myös Suomessa varaudutaan kovaan brexitiin. Kova brexit saattaisi pahimmillaan suistaa Britannian lisäksi myös Euroopan taloudellisiin vaikeuksiin.</p><p>Mutta mitä Brexitistä voi oppia? Ainakin sen, että EU:iin liittyminen on helpompaa kuin siitä eroaminen. Suvereenilla valtiolla tulee olla mahdollisuus erota unionista, mutta selvästi se ei ole helppoa. Selvää myös on, ettei EU-ero automaattisesti tarkoita parempaa tai sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa politiikkaa. EU:n ongelmiin keskittymisen lisäksi on myös syytä muistaa puhua sen hyödyistä.</p><p>EU-erovaatimusten sijaan tyytymättömyys unioniin olisikin ehkä hedelmällisempää ohjata EU:n muuttamiseen. Loppujen lopuksi EU:ssa ja sen kehityksessä kyse on politiikasta, ja EU on pitkälti ja pitkään ollut oikeistovoimien hallussa. Euroopan kansalla on toukokuun europarlamenttivaaleissa tilaisuus muuttaa EU:n suuntaa.</p><p>Vasemmistoliiton mielestä EU kaipaa suunnanmuutosta, sillä kansalaiset eivät koe sitä omakseen. EU ei ole kansalaisten silmissä pystynyt lunastamaan lupauksiaan hyvinvoinnin parantamisesta tai tarkoituksenmukaisesta työnjaosta valtioiden kanssa.</p><p>EU:ta tulee uudistaa siten, että se suojelee ihmisiä ja hyvinvointivaltioita veroparatiisitaloudelta ja palkkojen polkemiselta. Sosiaaliset oikeudet, ympäristöongelmien ratkaiseminen ja työllisyys pitää nostaa EU:ssa keskiöön. EU:n tulee mahdollistaa kansallisvaltioille riittävä itsenäinen liikkumavara. Poliittinen suunnanmuutos on ainoa tapa vahvistaa EU:n legitimiteettiä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Brittiparlamentti äänesti tällä viikolla kumoon pääministeri Theresa Mayn brexit-sopimuksen murskaluvuin. Kuitenkin parlamentti antoi rökäletappion jälkeen Mayn hallitukselle luottamuksen. Mayn kivinen brexit-tie siis jatkuu äänestystappiosta huolimatta.

Ei käy kateeksi pääministeri Mayta. Hän ei itse kannattanut Britannian EU-eroa, mutta hän on päätynyt silti vetämään brexit-kivirekeä perässään. Mayn pitäisi saada brexit-sopimus läpi parlamentista, josta ei tunnu löytyvät enemmistöä millekään ratkaisulle.

Enemmistöä ei löydy brexitin perumiselle tai uudelle kansanäänestykselle, mutta ei myöskään nyt neuvotellulle sopimukselle. Enemmistöä ei löydy ”kovalle brexitille” eli sopimuksettomalle erolle, eikä enemmistöä taida löytyä myöskään nykyisen sopimuksen varteenotettavalle vaihtoehdolle eli Norjan mallin mukaiselle ETA-jäsenyydelle ja sisämarkkinoille jäämiselle.

Aika uhkaa loppua kesken, sillä sopimuksen solmimisen määräaika kuluu umpeen maaliskuun lopulla. Jos ennen määräaikaa ei ole sopimusta, on edessä lähes kaikkien kammoama kova brexit. Briteillä on kuitenkin mahdollisuus pyytää EU:lta lisäaikaa neuvotteluille, ja on todennäköistä, että lisäaikaa pyydetään ja saadaan. Eri asia kuitenkin on, mitä lisäajalla tehdään.

On epäselvää, tuleeko lisäajankaan jälkeen parlamentista löytymään enemmistöä millekään realistiselle sopimukselle. Yksi vaihtoehto on tietenkin parlamentin hajottaminen ja ennenaikaiset vaalit. Epäselvää kuitenkin on, suostuuko hallitusvaltaa käyttävä konservatiivipuolue ennenaikaisiin vaaleihin ja saataisiinko uusienkaan vaalien kautta sellaista enemmistöä, joka hyväksyy brexit-sopimuksen tai muun varteenotettavan ratkaisun.

Toki on mahdollista, että hallituspuolueen edustajat vielä taipuvat sopimuksen taakse ennenaikaisten vaalien tai kovan brexitin pelossa. Mutta emme voi poissulkea myöskään sopimuksettoman eron mahdollisuutta.

Brexit-saagan seuraaminen on jossain määrin koomista, mutta ennen kaikkea se on traagista. Brexitillä on vaikutusta EU:n toimintaan ja tulevaisuuteen, ja kovalla brexitillä olisi negatiivisia vaikutuksia myös Suomen, Euroopan ja maailman talouteen. Tragikoomista on ollut seurata myös brittipolitiikan sekasortoisuutta ja poliittisen johtajuuden puutetta ja populistista keskustelua, joka on osaltaan johtanut kaoottiseen tilanteeseen.

Brexitin taustalla on varmasti monenlaisia syitä, joita ulkopuolinen tarkkailija ei pysty täysin ymmärtämään. Brexitin taakse myös huijattiin ihmisiä suoranaisilla valheilla, lupailemalla valtavia säästöjä, ulkomaalaisten karkotuksia ja taivaalta satavaa mannaa. Mielialoihin vaikutti myös keltaisen lehdistön vuosia jatkunut valheellinen tai vähintään pinnallinen EU-uutisointi. Taustalla saattaa myös vaikuttaa Britannian suurvaltamenneisyyden nostalginen kaipuu – ajatus siitä, että mahtava Iso-Britannia pärjää paremmin omillaan.

Toisaalta jotkut kannattivat brexitiä oikeistolaisesta näkökulmasta, jotta maassa voitaisiin hylätä EU:n säätämät ympäristöä, kuluttajia ja työntekijöitä suojaavat lait. Toiset taas kannattivat brexitiä vasemmistolaisesta näkökulmasta, jotta voitaisiin hylätä EU:n säätämät julkista palvelutuotantoa rajoittavat ja suuryrityksiä suosivat markkinavapauslait. EU-eroa siis kannatettiin erilaisista syistä.

EU-jäsenyyden puolustajien ääni jäi ennen äänestystä heikoksi, ja populistiset äänenpainot saivat tilaa. Ei kuitenkaan pidä ajatella, että kyse olisi ollut vain brittien harhaanjohtamisesta. Edelleen, brexit-sotkun keskellä, noin puolet briteistä kannattaa kyselyjen mukaan brexitiä. Näin on, vaikka nyt on nähty, kuinka vaikea prosessi on.

Sopimuksettoman eron välttäminen olisi kaikkien etu. Euroopassa toivotaan nyt sormet ristissä, että Britit saavat pakkansa kasaan. Kuitenkin usko siihen horjuu, ja myös Suomessa varaudutaan kovaan brexitiin. Kova brexit saattaisi pahimmillaan suistaa Britannian lisäksi myös Euroopan taloudellisiin vaikeuksiin.

Mutta mitä Brexitistä voi oppia? Ainakin sen, että EU:iin liittyminen on helpompaa kuin siitä eroaminen. Suvereenilla valtiolla tulee olla mahdollisuus erota unionista, mutta selvästi se ei ole helppoa. Selvää myös on, ettei EU-ero automaattisesti tarkoita parempaa tai sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa politiikkaa. EU:n ongelmiin keskittymisen lisäksi on myös syytä muistaa puhua sen hyödyistä.

EU-erovaatimusten sijaan tyytymättömyys unioniin olisikin ehkä hedelmällisempää ohjata EU:n muuttamiseen. Loppujen lopuksi EU:ssa ja sen kehityksessä kyse on politiikasta, ja EU on pitkälti ja pitkään ollut oikeistovoimien hallussa. Euroopan kansalla on toukokuun europarlamenttivaaleissa tilaisuus muuttaa EU:n suuntaa.

Vasemmistoliiton mielestä EU kaipaa suunnanmuutosta, sillä kansalaiset eivät koe sitä omakseen. EU ei ole kansalaisten silmissä pystynyt lunastamaan lupauksiaan hyvinvoinnin parantamisesta tai tarkoituksenmukaisesta työnjaosta valtioiden kanssa.

EU:ta tulee uudistaa siten, että se suojelee ihmisiä ja hyvinvointivaltioita veroparatiisitaloudelta ja palkkojen polkemiselta. Sosiaaliset oikeudet, ympäristöongelmien ratkaiseminen ja työllisyys pitää nostaa EU:ssa keskiöön. EU:n tulee mahdollistaa kansallisvaltioille riittävä itsenäinen liikkumavara. Poliittinen suunnanmuutos on ainoa tapa vahvistaa EU:n legitimiteettiä.

]]>
18 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267928-mayn-mahdoton-tehtava#comments Brexit Euroopan unioni Fri, 18 Jan 2019 12:10:48 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267928-mayn-mahdoton-tehtava
Brexit-pokeri jatkuu http://petraschulzesteinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267817-brexit-pokeri-jatkuu <p><strong>Mitä seuraavaksi brexit-keskustelussa?&nbsp;</strong></p><p>Pääministeri Mayn EU:n kanssa neuvottelema Yhdistyneitten Kuningaskuntien (UK) erosopimus EU:sta&nbsp;<a dir="ltr" href="//0">29.3.2019</a>&nbsp;ja siihen liittyvästä siirtymäajasta 2020 loppuun saakka äänestettiin kumoon 15.1. äänin 202 &ndash; 432. Media puhuu historian suurimmasta tappiosta. (Brexit-kirjoitukseni tilanteesta ennen äänestystä löytyy kotisivultani&nbsp;<a href="http://www.petrataan.fi/">www.petrataan.fi</a>.) Keskiviikkona 16.1 parlamentissa äänestettiin Mayn hallituksen saamasta epäluottamuslauseesta. Äänestys päättyi hallituksen luottamukseen äänin 325 &ndash; 306. May sai &rsquo;jatkoaikaa&rsquo; toimittaa parlamentille maanantaihin,&nbsp;<a dir="ltr" href="//3">21.1.2019</a>&nbsp;mennessä uusi ehdotus (Plan B), jossa todennäköisesti kaavailtaisiin uuden erosopimuksen mallia.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mitkä ovat vaihtoehdot</strong></p><p>Teoriassa brexit-erosopimuksesta voitaisiin äänestää uudestaan sellaisenaan, mutta 15.1 äänestyksen lukemien jälkeen tämä ei käytännössä tule kyseeseen. UK voisi myös erota EU:sta ilman ylimenokauden sopimusta (nk. kova brexit, jota 15.1. alahuoneessa käydyn keskustelun perusteella myöskään kukaan ei halua). Vaihtoehtona olisi siten uudet neuvottelut EU:n kanssa. Käytännössä määräaikaa eroprosessille tulisi pidentää ja EU:n suunnalla selvitellään vaihtoehtoja. May haluaa kuitenkin yrittää saattaa brexitin päätökseen 29.3 mennessä, jolloin esimerkiksi kysymykseen menettelystä EU-vaalien suhteen ei tarvitsisi puuttua. Viimeisenä vaihtoehtona kyseeseen voisi tulla uusi kansanäänestys. Tämänkin järjestämiselle aika käy vähiin.&nbsp;</p><p>May ei lähtökohtaisesti halua kovaa brexitiä eikä uutta kansanäänestystä, joten todellisena vaihtoehtona ovat vain uudet neuvottelut. EU:n suunnalta ei uusissa neuvotteluissa ole odotettavissa suuria muutoksia tai joustoja. Tähän mennessä May ei ollut halukas harkitsemaan marraskuun ero-sopimukselle vaihtoehtoja, koska niiden mukaan annettaisiin liikaa periksi alkuperäisistä brexit-tavoitteista. Muuttuneessa tilanteessa uusista mahdollisista vaihtoehdoita kyseeseen tulisivat ainakin nk. 1) Norjan malli, 2) laajennettu Norjan malli ja 3) aikarajan lisääminen nykyisen erosopimuksen Pohjois-Irlannin kysymykseen.</p><p>Norjan&nbsp;mallilla UK liittyisi EFTAan, osallistuen sisämarkkinoille, ja säilyttäen tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuminen, mutta joutuisi hyväksymään työvoiman vapaa liikkumisen. Koska malli ei ratkaisisi kokonaan ongelmallista kysymystä Irlannin rajasta (tulliliittoon kuulumattomana UK:lle jäisivät tullitariffit ja fyysiset kontrollit rajalla voimaan), vilautellaan vaihtoehtona laajennettua Norjan mallia eli sisämarkkinoiden lisäksi tulliliittoon jääminen. Tästä vaihtoehdosta ei ole aikaisemmin keskusteltu, sillä tulliliittoon kuuluvana UK:llä ei olisi mahdollisuutta solmia omia kahdenvälisiä sopimuksia muiden maiden kanssa, mitä Brexitilla yhtenä syynä alun perin lähdettiin ajamaan. Ajan ja vaihtoehtojen käydessä vähiin, voi ääni kellossa muuttua ja laajennettu Norjan malli tulla kyseeseen. Näissä kummassakin vaihtoehdossa edellytetään, että EFTA jäsenet ottavat UK:n vastaan uutena jäsenenä. Aikarajan lisääminen nykyiseen erosopimukseen tarkoittaisi sitä, että osapuolet luopuvat nk. backstop järjestelystä: nykyinen EU-jäsenyyden kaltainen tila jäisi Pohjois-Irlannin kysymyksen osalta voimaan ylimenokauden ajaksi (2020 loppuun saakka), ja jos sopimusta EU:n ja UK:n kauppa- ja poliittisissa suhteissa ei saada siihen mennessä neuvoteltua, seuraa Pohjois-Irlannin kysymyksen kohdalla vastaava tilanne, kuin kovassa brexitissä.</p><p>Neuvotteluteknisesti&nbsp;<a dir="ltr" href="//4">joka</a>&nbsp;tapauksessa UK:n odotetaan ilmoittavan EU:lle mitä he tahtovat. Pallo on nyt Mayllä &ndash; mutta onko pelissä muita kuin häviäjiä?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mitä seuraavaksi brexit-keskustelussa? 

Pääministeri Mayn EU:n kanssa neuvottelema Yhdistyneitten Kuningaskuntien (UK) erosopimus EU:sta 29.3.2019 ja siihen liittyvästä siirtymäajasta 2020 loppuun saakka äänestettiin kumoon 15.1. äänin 202 – 432. Media puhuu historian suurimmasta tappiosta. (Brexit-kirjoitukseni tilanteesta ennen äänestystä löytyy kotisivultani www.petrataan.fi.) Keskiviikkona 16.1 parlamentissa äänestettiin Mayn hallituksen saamasta epäluottamuslauseesta. Äänestys päättyi hallituksen luottamukseen äänin 325 – 306. May sai ’jatkoaikaa’ toimittaa parlamentille maanantaihin, 21.1.2019 mennessä uusi ehdotus (Plan B), jossa todennäköisesti kaavailtaisiin uuden erosopimuksen mallia.

 

Mitkä ovat vaihtoehdot

Teoriassa brexit-erosopimuksesta voitaisiin äänestää uudestaan sellaisenaan, mutta 15.1 äänestyksen lukemien jälkeen tämä ei käytännössä tule kyseeseen. UK voisi myös erota EU:sta ilman ylimenokauden sopimusta (nk. kova brexit, jota 15.1. alahuoneessa käydyn keskustelun perusteella myöskään kukaan ei halua). Vaihtoehtona olisi siten uudet neuvottelut EU:n kanssa. Käytännössä määräaikaa eroprosessille tulisi pidentää ja EU:n suunnalla selvitellään vaihtoehtoja. May haluaa kuitenkin yrittää saattaa brexitin päätökseen 29.3 mennessä, jolloin esimerkiksi kysymykseen menettelystä EU-vaalien suhteen ei tarvitsisi puuttua. Viimeisenä vaihtoehtona kyseeseen voisi tulla uusi kansanäänestys. Tämänkin järjestämiselle aika käy vähiin. 

May ei lähtökohtaisesti halua kovaa brexitiä eikä uutta kansanäänestystä, joten todellisena vaihtoehtona ovat vain uudet neuvottelut. EU:n suunnalta ei uusissa neuvotteluissa ole odotettavissa suuria muutoksia tai joustoja. Tähän mennessä May ei ollut halukas harkitsemaan marraskuun ero-sopimukselle vaihtoehtoja, koska niiden mukaan annettaisiin liikaa periksi alkuperäisistä brexit-tavoitteista. Muuttuneessa tilanteessa uusista mahdollisista vaihtoehdoita kyseeseen tulisivat ainakin nk. 1) Norjan malli, 2) laajennettu Norjan malli ja 3) aikarajan lisääminen nykyisen erosopimuksen Pohjois-Irlannin kysymykseen.

Norjan mallilla UK liittyisi EFTAan, osallistuen sisämarkkinoille, ja säilyttäen tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuminen, mutta joutuisi hyväksymään työvoiman vapaa liikkumisen. Koska malli ei ratkaisisi kokonaan ongelmallista kysymystä Irlannin rajasta (tulliliittoon kuulumattomana UK:lle jäisivät tullitariffit ja fyysiset kontrollit rajalla voimaan), vilautellaan vaihtoehtona laajennettua Norjan mallia eli sisämarkkinoiden lisäksi tulliliittoon jääminen. Tästä vaihtoehdosta ei ole aikaisemmin keskusteltu, sillä tulliliittoon kuuluvana UK:llä ei olisi mahdollisuutta solmia omia kahdenvälisiä sopimuksia muiden maiden kanssa, mitä Brexitilla yhtenä syynä alun perin lähdettiin ajamaan. Ajan ja vaihtoehtojen käydessä vähiin, voi ääni kellossa muuttua ja laajennettu Norjan malli tulla kyseeseen. Näissä kummassakin vaihtoehdossa edellytetään, että EFTA jäsenet ottavat UK:n vastaan uutena jäsenenä. Aikarajan lisääminen nykyiseen erosopimukseen tarkoittaisi sitä, että osapuolet luopuvat nk. backstop järjestelystä: nykyinen EU-jäsenyyden kaltainen tila jäisi Pohjois-Irlannin kysymyksen osalta voimaan ylimenokauden ajaksi (2020 loppuun saakka), ja jos sopimusta EU:n ja UK:n kauppa- ja poliittisissa suhteissa ei saada siihen mennessä neuvoteltua, seuraa Pohjois-Irlannin kysymyksen kohdalla vastaava tilanne, kuin kovassa brexitissä.

Neuvotteluteknisesti joka tapauksessa UK:n odotetaan ilmoittavan EU:lle mitä he tahtovat. Pallo on nyt Mayllä – mutta onko pelissä muita kuin häviäjiä?

]]>
1 http://petraschulzesteinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267817-brexit-pokeri-jatkuu#comments Brexit EU Thu, 17 Jan 2019 10:44:08 +0000 Petra Schulze Steinen http://petraschulzesteinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267817-brexit-pokeri-jatkuu
Ulkoministeri Soini ja Brexitin toivottavuus http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267782-ulkoministeri-soini-ja-brexitin-toivottavuus <p>Olen entinen ulkoministeriön virkamies ja ehdollistettu tukemaan, tarpeen mukaan jopa selittämään parhain päin, Suomen ulkopolitiikkaa ja sen johtajien tekemisiä. Eläkkeelläkin epäröin tästä poiketa, vaikka en ole kaihtanut kirjoittamasta erilaisista ulkopolitiikan teemoista ja ilmaisemasta sellaisiakin mielipiteitä, joita entinen työnantajani ei varmaankaan jaa.</p><p>Tämä lojaalisuus joutui tänä iltana koetteelle, kun ulkoministeri Soini vastatessaan toimittajan kysymykseen Brexitin perumisen mahdollisuudesta MTV:n uutisissa sanoi, että hän ei asemansa takia halua spekuloida, mutta viittasi hieman epämääräisesti keltaliivien mielenosoituksiin mannermaalla ja sanoi, että hän ei toivo tämän vaihtoehdon toteutuvan. Siis ei tahdo Brexitin peruuntuvan, koska se johtaisi samanlaisin väkivaltaisiin reaktioihin kuin mielenosoitukset Ranskassa.</p><p>Ulkoministerin sananvalinnat olivat &ndash; onhan hän kokenut poliitikko &ndash; sen verran monitulkintaiset, että hän voisi, jos joutuu tilille tästä lausunnostaan, väittää, että hän ei tarkoittanut Brexitiä, vaan tuollaisten mielenosoitusten tapahtumista Britanniassa.</p><p>Timo Soinin asennoituminen Brexitiin tuli kuitenkin kutakuinkin selväksi heti sitä koskeneen kansanäänestyksen tuloksen selvittyä, vaikka hän ei &rdquo;asemansa takia&rdquo; sitä ihan suoraan ole sanonutkaan. Sen sijaan hän on sanonut, mikä asenteensa on itse EU:hun jo kauan ennen asemansa saavuttamista; EU-vastaisuushan hänet siihen asemaan paljolti siivittikin. Sitä taustaa vasten tulkitsen hänen nytkin esittämäänsä.</p><p>Minulla on Brexitin toivottavuudesta eri kanta kuin ulkoministeri Soinilla, mutta en paheksu hänen lausumaansa MTV:n uutisissa vain sen takia. Ensi sijassa paheksun sitä siksi, että hänen ei asemassaan pidä ajaa puolueensa saati omaa henkilökohtaista asiaansa, vaan Suomen asiaa, eikä Suomi ymmärtääkseni pidä Brexititä toivottavana asiana, vaan vahingollisena ratkaisuna, johon Britannialla kuitenkin on oikeus, koska se demokraattisena valtiona päätti sen tien valita. Jos se kuitenkin muuttaa demokraattisessa järjestyksessä mieltään ja käyttää niin ikään sille kuuluvaa oikeutta perua tuo valinta, sen pitäisi olla Suomelle tervetullut asia. Vielä paheksuttavampaa on vihjailla &ndash; pahantahtoisempi tulkitsija voisi puhua peitetystä uhkailusta &ndash; Brexitin vastustajien väkivaltaisella reaktiolla, jos he eivät saisikaan tahtoaan läpi.</p> Olen entinen ulkoministeriön virkamies ja ehdollistettu tukemaan, tarpeen mukaan jopa selittämään parhain päin, Suomen ulkopolitiikkaa ja sen johtajien tekemisiä. Eläkkeelläkin epäröin tästä poiketa, vaikka en ole kaihtanut kirjoittamasta erilaisista ulkopolitiikan teemoista ja ilmaisemasta sellaisiakin mielipiteitä, joita entinen työnantajani ei varmaankaan jaa.

Tämä lojaalisuus joutui tänä iltana koetteelle, kun ulkoministeri Soini vastatessaan toimittajan kysymykseen Brexitin perumisen mahdollisuudesta MTV:n uutisissa sanoi, että hän ei asemansa takia halua spekuloida, mutta viittasi hieman epämääräisesti keltaliivien mielenosoituksiin mannermaalla ja sanoi, että hän ei toivo tämän vaihtoehdon toteutuvan. Siis ei tahdo Brexitin peruuntuvan, koska se johtaisi samanlaisin väkivaltaisiin reaktioihin kuin mielenosoitukset Ranskassa.

Ulkoministerin sananvalinnat olivat – onhan hän kokenut poliitikko – sen verran monitulkintaiset, että hän voisi, jos joutuu tilille tästä lausunnostaan, väittää, että hän ei tarkoittanut Brexitiä, vaan tuollaisten mielenosoitusten tapahtumista Britanniassa.

Timo Soinin asennoituminen Brexitiin tuli kuitenkin kutakuinkin selväksi heti sitä koskeneen kansanäänestyksen tuloksen selvittyä, vaikka hän ei ”asemansa takia” sitä ihan suoraan ole sanonutkaan. Sen sijaan hän on sanonut, mikä asenteensa on itse EU:hun jo kauan ennen asemansa saavuttamista; EU-vastaisuushan hänet siihen asemaan paljolti siivittikin. Sitä taustaa vasten tulkitsen hänen nytkin esittämäänsä.

Minulla on Brexitin toivottavuudesta eri kanta kuin ulkoministeri Soinilla, mutta en paheksu hänen lausumaansa MTV:n uutisissa vain sen takia. Ensi sijassa paheksun sitä siksi, että hänen ei asemassaan pidä ajaa puolueensa saati omaa henkilökohtaista asiaansa, vaan Suomen asiaa, eikä Suomi ymmärtääkseni pidä Brexititä toivottavana asiana, vaan vahingollisena ratkaisuna, johon Britannialla kuitenkin on oikeus, koska se demokraattisena valtiona päätti sen tien valita. Jos se kuitenkin muuttaa demokraattisessa järjestyksessä mieltään ja käyttää niin ikään sille kuuluvaa oikeutta perua tuo valinta, sen pitäisi olla Suomelle tervetullut asia. Vielä paheksuttavampaa on vihjailla – pahantahtoisempi tulkitsija voisi puhua peitetystä uhkailusta – Brexitin vastustajien väkivaltaisella reaktiolla, jos he eivät saisikaan tahtoaan läpi.

]]>
21 http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267782-ulkoministeri-soini-ja-brexitin-toivottavuus#comments Kotimaa Brexit Suomi Ulkoministeri Soini Wed, 16 Jan 2019 20:54:54 +0000 Antti Kuosmanen http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267782-ulkoministeri-soini-ja-brexitin-toivottavuus
Kova Brexit on toimivin ratkaisu http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267738-kova-brexit-on-toimivin-ratkaisu <p>Brexitiä on maalattu maailman lopuksi varsinkin EU pomojen ja putkikatseisimpien vannoutuneiden EU uskovaisten keskuudesta.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/201703202200088531">Tämä on selkeästi ollut tarkoitushakuista terroria, eli pelolla hallintaa</a>.&nbsp; On pyritty tekemään tarkoituksella EU erosta niin vaikeaa, kun mahdollista, jotta siitä ei erottaisi ja Brexitiä tässä siis käytetään esimerkkinä.</p><p>&nbsp;</p><p>Mun mielestä EU:ta kannattaisi mieluummin rakentaa niin, että siitä ei haluta erota, kun niin, että siitä ei uskalleta, vaikka haluttais erota.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt kuitenkin kun aletaan olla lähellä totuuden hetkeä, niin nämä kauhukuvat näyttää olevan kuitenkin hoidettavissa.</p><p>Hollanti esimerkiksi on jo lähettänyt <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10598685?origin=rss">kirjeen</a> Hollannissa asuville Briteille, että ei mitään hätää. Pidetään 15kk siirtymäaikaa nyt alkuun ja kattellaan kaikessa rauhassa aivan niinkun ennenkin.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa asuvat Britit tuon linkkaamani uutisen mukaan ovat epätietoisia, mutta se johtuu tästä Suomen alistuneesta tavasta hoitaa asioita, eli odotetaan mitä EU käskee.</p><p>&nbsp;</p><p>Vientiyritysten välisten sopimuksien suhteen pitäisi kyetä vastaavaan, eli yrityksille vaan, kirje, että nyt voidaan toimia siirtymäajan ihan samalla tavalla kun tähänkin asti ja siirtymäajan aikana voidaan neuvotella, pitäisikö joitain osia kahdenvälisistä kauppasopimuksista muokata, jotta niistä olisi molemmille osapuolille vielä enemmän hyötyä.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt olisi siis mahdollisuus tehostaa Brittein ja Suomen välistä kaupankäyntiä, koulutusta, asumista, työskentelyä ja kaikkea mahdollista.</p><p>Voisi luoda optimaalista yhteistyötä juuri niitä tarpeita palvelemaan, mitä Brittien ja Suomen välinen yhteistyö vaatii ja tämä olisi saavutettavissa nyt nopeasti, kun se sovittaisiin suoraan Brittien kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuullostaa hyvältä, mutta ai niin. Mehän olemme EU.ssa ja meidän tarvii varmaan kysyä EU:lta, että mitä me saadaan Brittien kanssa tehdä ja miten?</p><p>Toivottavasti voisimme sopia ihan optimaaliset kauppasuhteet suoraan Brittein kanssa, eikä meidän enää tarvitsisi tyytyä keskinkertaisiin kompromisseihin, jotka EU meille on määritellyt.</p><p>&nbsp;</p><p>Puhutaan, että tulee tullimaksuja ym.&nbsp;&nbsp;</p><p>Millä perusteella? Tullimaksuthan tulee nousemaan vain, mikäli EU niin haluaa. Tuskin Britit haluaa tulleja nostella.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Brexitiä on maalattu maailman lopuksi varsinkin EU pomojen ja putkikatseisimpien vannoutuneiden EU uskovaisten keskuudesta.

 

Tämä on selkeästi ollut tarkoitushakuista terroria, eli pelolla hallintaa.  On pyritty tekemään tarkoituksella EU erosta niin vaikeaa, kun mahdollista, jotta siitä ei erottaisi ja Brexitiä tässä siis käytetään esimerkkinä.

 

Mun mielestä EU:ta kannattaisi mieluummin rakentaa niin, että siitä ei haluta erota, kun niin, että siitä ei uskalleta, vaikka haluttais erota.

 

Nyt kuitenkin kun aletaan olla lähellä totuuden hetkeä, niin nämä kauhukuvat näyttää olevan kuitenkin hoidettavissa.

Hollanti esimerkiksi on jo lähettänyt kirjeen Hollannissa asuville Briteille, että ei mitään hätää. Pidetään 15kk siirtymäaikaa nyt alkuun ja kattellaan kaikessa rauhassa aivan niinkun ennenkin.

 

Suomessa asuvat Britit tuon linkkaamani uutisen mukaan ovat epätietoisia, mutta se johtuu tästä Suomen alistuneesta tavasta hoitaa asioita, eli odotetaan mitä EU käskee.

 

Vientiyritysten välisten sopimuksien suhteen pitäisi kyetä vastaavaan, eli yrityksille vaan, kirje, että nyt voidaan toimia siirtymäajan ihan samalla tavalla kun tähänkin asti ja siirtymäajan aikana voidaan neuvotella, pitäisikö joitain osia kahdenvälisistä kauppasopimuksista muokata, jotta niistä olisi molemmille osapuolille vielä enemmän hyötyä.

 

Nyt olisi siis mahdollisuus tehostaa Brittein ja Suomen välistä kaupankäyntiä, koulutusta, asumista, työskentelyä ja kaikkea mahdollista.

Voisi luoda optimaalista yhteistyötä juuri niitä tarpeita palvelemaan, mitä Brittien ja Suomen välinen yhteistyö vaatii ja tämä olisi saavutettavissa nyt nopeasti, kun se sovittaisiin suoraan Brittien kanssa.

 

Kuullostaa hyvältä, mutta ai niin. Mehän olemme EU.ssa ja meidän tarvii varmaan kysyä EU:lta, että mitä me saadaan Brittien kanssa tehdä ja miten?

Toivottavasti voisimme sopia ihan optimaaliset kauppasuhteet suoraan Brittein kanssa, eikä meidän enää tarvitsisi tyytyä keskinkertaisiin kompromisseihin, jotka EU meille on määritellyt.

 

Puhutaan, että tulee tullimaksuja ym.  

Millä perusteella? Tullimaksuthan tulee nousemaan vain, mikäli EU niin haluaa. Tuskin Britit haluaa tulleja nostella.

 

]]>
10 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267738-kova-brexit-on-toimivin-ratkaisu#comments Brexit Wed, 16 Jan 2019 12:10:24 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267738-kova-brexit-on-toimivin-ratkaisu
Kiitos Farage ja muut Soinin kaverit brexitistä, Suomeakin uhkaa pula lääkkeistä http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267735-kiitos-farage-ja-muut-soinin-kaverit-brexitista-suomeakin-uhkaa-pula-laakkeista <p>Britannian erohanke Euroopan unionista on ollut kaikkinensa arvoton näytelmä, jonka lopputulos heijastuu suomalaistenkin arkeen.</p><p>Brexit-kansanäänestyksen ero-kampanjan tekijät johtivat väitteillään harhaan ja venäläiset trollit sotkivat kansanäänestystä, jonka tulos kesällä 2016 oli lopulta se, että 52 prosenttia briteistä oli eron puolesta ja 48 prosenttia kannatti jäämistä unioniin.</p><p>Uusin eli eilinen brexit-näytös tuotti pääministeri <a href="https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/269407-brexit-historiallisen-tappion-karsinyt-paaministeri-may-saanee-jatkaa-miten">Theresa Maylle nöyryyttävän tappion</a>, kun brittiparlamentti äänesti hänen EU:n kanssa neuvottelemansa erosopimuksen kumoon äänin 432&ndash;202.</p><p>Edessä on ero ilman sopimusta, jatkoaika neuvotteluille, uusi kansanäänestys tai jotain muuta luovaa.</p><p>Britit ajoi nykyiseen sekavaan tilaan EU-vastainen populismi, jonka äänitorvena brittimedia auliisti toimi. Kansanäänestyksen lupasi Mayn puoluetoveri David Cameron, joka sai lupauksen avulla voiton vuoden 2015 parlamenttivaaleissa.</p><p>Kansanäänestyksen tuloksen selvittyä Cameron erosi.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Todellinen takapiru</strong> äänestyksen takana oli Timo Soinin (sin) vanha kaveri, oikeistopopulistisen itsenäisyyspuolueen Ukipin entinen johtaja Nigel Farage. Soini kirjoitti <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/vieraskolumnit/artikkeli-1.360021">viime viikolla Maaseudun Tulevaisuudessa (11.1.)</a> kuinka Cameron ei olisi ikinä luvannut EU-kansanäänestystä ilman Faragea.</p><p>Suomen ulkoministeri, joka siis on tässä kysymyksessä virkansa puolesta Britannian vastapuolella, arvioi asian jopa niin suoraan, että puhuu brittien EU-erosta pitkälle Faragen &rdquo;aikaansaannoksena&rdquo;. EU-kriittinen populisti Soini muistaa, jälleen virkansa puolesta, pohtia, että se voi olla &rdquo;oikein tai väärin&rdquo;.</p><p>Soinia kutkuttaa paluu europarlamenttiin. Hän hersyttelee ajatuksella &rdquo;eurojytkystä&rdquo;, jonka osa hän voisi olla. Siellä Soini saisi päästää valloilleen koko vanhan sanavarastonsa, kun nyt hän on selvästi himmaillut toimiessaan vakaan EU-maan ulkoministerinä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Populistit harvemmin</strong> ajattelevat kiihkossaan seurauksia. He ilmeisesti kokevat olevansa niin suurella asialla, että mitäpä sellaisista pienistä käytännön asioista kuin esimerkiksi lääkkeiden saatavuudesta.</p><p>Suomen lääketurvallisuusviranomaisen Fimean mukaan monien Britanniassa tuotettujen <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/268945-brexit-uhkaa-laakkeiden-saatavuutta-suomessa-joidenkin-potilaiden-hoito-voi-muuttua">lääkkeiden saatavuus on uhattuna </a>etenkin, jos sopimukseton brexit toteutuu maaliskuun lopussa eli runsaan kahden kuukauden kuluttua.</p><p>Lääkekuljetukset jäisivät jumiin yhdessä yössä syntyvän tullimuurin taakse.</p><p><a href="https://www.apteekkari.fi/uutiset/brexit-uhkaa-laakkeiden-saatavuutta.html">Apteekkari-lehti kertoi hiljattain</a>, että Suomessa on myynnissä noin 350 lääkevalmistetta, joita valmistetaan vain Britanniassa. Joukossa on tiettyjen syöpien ja muiden vakavien tautien hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä.</p><p>Populisteilta saa sitä mitä tilaa.</p> Britannian erohanke Euroopan unionista on ollut kaikkinensa arvoton näytelmä, jonka lopputulos heijastuu suomalaistenkin arkeen.

Brexit-kansanäänestyksen ero-kampanjan tekijät johtivat väitteillään harhaan ja venäläiset trollit sotkivat kansanäänestystä, jonka tulos kesällä 2016 oli lopulta se, että 52 prosenttia briteistä oli eron puolesta ja 48 prosenttia kannatti jäämistä unioniin.

Uusin eli eilinen brexit-näytös tuotti pääministeri Theresa Maylle nöyryyttävän tappion, kun brittiparlamentti äänesti hänen EU:n kanssa neuvottelemansa erosopimuksen kumoon äänin 432–202.

Edessä on ero ilman sopimusta, jatkoaika neuvotteluille, uusi kansanäänestys tai jotain muuta luovaa.

Britit ajoi nykyiseen sekavaan tilaan EU-vastainen populismi, jonka äänitorvena brittimedia auliisti toimi. Kansanäänestyksen lupasi Mayn puoluetoveri David Cameron, joka sai lupauksen avulla voiton vuoden 2015 parlamenttivaaleissa.

Kansanäänestyksen tuloksen selvittyä Cameron erosi.

 

Todellinen takapiru äänestyksen takana oli Timo Soinin (sin) vanha kaveri, oikeistopopulistisen itsenäisyyspuolueen Ukipin entinen johtaja Nigel Farage. Soini kirjoitti viime viikolla Maaseudun Tulevaisuudessa (11.1.) kuinka Cameron ei olisi ikinä luvannut EU-kansanäänestystä ilman Faragea.

Suomen ulkoministeri, joka siis on tässä kysymyksessä virkansa puolesta Britannian vastapuolella, arvioi asian jopa niin suoraan, että puhuu brittien EU-erosta pitkälle Faragen ”aikaansaannoksena”. EU-kriittinen populisti Soini muistaa, jälleen virkansa puolesta, pohtia, että se voi olla ”oikein tai väärin”.

Soinia kutkuttaa paluu europarlamenttiin. Hän hersyttelee ajatuksella ”eurojytkystä”, jonka osa hän voisi olla. Siellä Soini saisi päästää valloilleen koko vanhan sanavarastonsa, kun nyt hän on selvästi himmaillut toimiessaan vakaan EU-maan ulkoministerinä.

 

Populistit harvemmin ajattelevat kiihkossaan seurauksia. He ilmeisesti kokevat olevansa niin suurella asialla, että mitäpä sellaisista pienistä käytännön asioista kuin esimerkiksi lääkkeiden saatavuudesta.

Suomen lääketurvallisuusviranomaisen Fimean mukaan monien Britanniassa tuotettujen lääkkeiden saatavuus on uhattuna etenkin, jos sopimukseton brexit toteutuu maaliskuun lopussa eli runsaan kahden kuukauden kuluttua.

Lääkekuljetukset jäisivät jumiin yhdessä yössä syntyvän tullimuurin taakse.

Apteekkari-lehti kertoi hiljattain, että Suomessa on myynnissä noin 350 lääkevalmistetta, joita valmistetaan vain Britanniassa. Joukossa on tiettyjen syöpien ja muiden vakavien tautien hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä.

Populisteilta saa sitä mitä tilaa.

]]>
76 http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267735-kiitos-farage-ja-muut-soinin-kaverit-brexitista-suomeakin-uhkaa-pula-laakkeista#comments Ulkomaat Brexit Euroopan unioni Wed, 16 Jan 2019 11:04:21 +0000 Markku Huusko http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267735-kiitos-farage-ja-muut-soinin-kaverit-brexitista-suomeakin-uhkaa-pula-laakkeista
Uusi Brexit-kansanäänestys tulossa http://vesahelkkula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267729-uusi-brexit-kansanaanestys-tulossa <p>Britannian pääministeri Mayn&nbsp; ehdottaman EU-erosopimuksen kaatuminen britti-parlamentissa ennakoituakin selvemmin luvuin sinetöi lopun hallituksen tavoitteelle.&nbsp; Hallittua erosopimusta EU:sta ei synny asetetussa aikataulussa maaliskuulla.&nbsp; Jotain muuta tulee tapahtumaan.</p><p>Vaikka ulkopuolisesta näyttää siltä, että Britannian poliiittiset päättäjät ovat aivan hukassa sen osalta, mitä heidän maallensa tulisi EU-asiassa tehdä, ymmärretään sielläkin laajastai, että EU-jäsenyyden päättyminen ilman sopimusta olisi katastrofi maalle. &nbsp;Tähän ei maata päästetä. Kyse on monin osin vaarallisesta poliittisesta pelistä.</p><p>Theresa May on pyrkinyt ajamaan kaikin keinoin hallituksen tavoitetta hallitusta erosta. Se ei selvästi näytä onnistuvan. Hän ei myöskään suostu itse eroamaan. Jossain kohdin on pakko muuttaa suuntaa maan ja omien kasvojensa pelastamiseksi.</p><p>Ainoa ulospääsytie näyttää olevan se, että parlamentti taas piiloutuu kansan päätöksen taakse. Uusi Brexit-kansanäänestys näyttää väistämättömältä. Yhä useampi vaatii sitä. &nbsp;Vaihtoehdot neuvotellun EU-erosopimuksen, kovan Brexitin ja uuden kansanäänestyksen välillä tulee kääntymään uuden äänestyksen osallle. Jäljellä ei näytä olevan muuta vaihtoehtoa.</p> Britannian pääministeri Mayn  ehdottaman EU-erosopimuksen kaatuminen britti-parlamentissa ennakoituakin selvemmin luvuin sinetöi lopun hallituksen tavoitteelle.  Hallittua erosopimusta EU:sta ei synny asetetussa aikataulussa maaliskuulla.  Jotain muuta tulee tapahtumaan.

Vaikka ulkopuolisesta näyttää siltä, että Britannian poliiittiset päättäjät ovat aivan hukassa sen osalta, mitä heidän maallensa tulisi EU-asiassa tehdä, ymmärretään sielläkin laajastai, että EU-jäsenyyden päättyminen ilman sopimusta olisi katastrofi maalle.  Tähän ei maata päästetä. Kyse on monin osin vaarallisesta poliittisesta pelistä.

Theresa May on pyrkinyt ajamaan kaikin keinoin hallituksen tavoitetta hallitusta erosta. Se ei selvästi näytä onnistuvan. Hän ei myöskään suostu itse eroamaan. Jossain kohdin on pakko muuttaa suuntaa maan ja omien kasvojensa pelastamiseksi.

Ainoa ulospääsytie näyttää olevan se, että parlamentti taas piiloutuu kansan päätöksen taakse. Uusi Brexit-kansanäänestys näyttää väistämättömältä. Yhä useampi vaatii sitä.  Vaihtoehdot neuvotellun EU-erosopimuksen, kovan Brexitin ja uuden kansanäänestyksen välillä tulee kääntymään uuden äänestyksen osallle. Jäljellä ei näytä olevan muuta vaihtoehtoa.

]]>
0 http://vesahelkkula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267729-uusi-brexit-kansanaanestys-tulossa#comments Ulkomaat Brexit Wed, 16 Jan 2019 10:16:54 +0000 Vesa Helkkula http://vesahelkkula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267729-uusi-brexit-kansanaanestys-tulossa
Brexit peruuntuu, jos tosiasiat tunnustetaan http://seppotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267714-brexit-peruuntuu-jos-tosiasiat-tunnustetaan <p>itsenäisyyspäivänä v. 1944 Paasikivi sanoi: &quot;Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen. Tosiasioita vastaan asettuminen on turhaa ponnistelua eikä voi viedä menestykselliseen tulokseen.&quot;</p><p>Toinen Paasikiven viisaus oli: &quot;...poliittisen realismin taju ei ole Suomen kansan vahvimpia puolia. Uskotaan, kuten asioiden toivotaan olevan, ja toimitaan, ikäänkuin se, mitä toivotaan, olisi totta&quot;.</p><p>Siinä olisi briteille ratkaisun avaimet.</p><p>Tosiasia on, että erosopimus on hylätty parlamentissa. Mitään ratkaisevaa sopimuksen sisällön muutosta ei ole odotettavissa ja mikään sopimuksen muutos ei muuta parlamentin kantaa. Sopimus on hylätty.</p><p>Seurauksena sopimuksettomasta erosta on Yhdistyneiden kunigaskuntien hajoaminen. Skotlanti irtautuu ja liittyy EU:hun. Pohjois-Irlannin vuosikymmeniä kestänyt väkivaltainen kriisi käynnistyy uudelleen.</p><p>Siispä on huomattava, että Brexitissä: &quot;se mitä toivotaan ei ole totta&quot;. Jos se huomataan ja sen jälkeen&quot;tunnustetaan tosiasiat&quot;, niin ratkaisu on pysyminen EU:ssa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> itsenäisyyspäivänä v. 1944 Paasikivi sanoi: "Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen. Tosiasioita vastaan asettuminen on turhaa ponnistelua eikä voi viedä menestykselliseen tulokseen."

Toinen Paasikiven viisaus oli: "...poliittisen realismin taju ei ole Suomen kansan vahvimpia puolia. Uskotaan, kuten asioiden toivotaan olevan, ja toimitaan, ikäänkuin se, mitä toivotaan, olisi totta".

Siinä olisi briteille ratkaisun avaimet.

Tosiasia on, että erosopimus on hylätty parlamentissa. Mitään ratkaisevaa sopimuksen sisällön muutosta ei ole odotettavissa ja mikään sopimuksen muutos ei muuta parlamentin kantaa. Sopimus on hylätty.

Seurauksena sopimuksettomasta erosta on Yhdistyneiden kunigaskuntien hajoaminen. Skotlanti irtautuu ja liittyy EU:hun. Pohjois-Irlannin vuosikymmeniä kestänyt väkivaltainen kriisi käynnistyy uudelleen.

Siispä on huomattava, että Brexitissä: "se mitä toivotaan ei ole totta". Jos se huomataan ja sen jälkeen"tunnustetaan tosiasiat", niin ratkaisu on pysyminen EU:ssa.

]]>
6 http://seppotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267714-brexit-peruuntuu-jos-tosiasiat-tunnustetaan#comments Brexit Wed, 16 Jan 2019 07:10:10 +0000 Seppo Tossavainen http://seppotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267714-brexit-peruuntuu-jos-tosiasiat-tunnustetaan
Nopeasti eroon brittien brexit sekoilusta http://seppinenj.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267692-nopeasti-eroon-brittien-brexit-sekoilusta <p>Maailman vanhin edustuksellinen demokratia yskii pahemman kerran. Illan tyrmäävä äänestystulos 432-202 pääministerin esitykselle erosopimukseksi on numeraalisesti täystyrmäys.&nbsp;Brexit on muodostunut jo Eurooppaa ja sen kehitystä häiritseväksi tekijäksi. Asia ei ole nykyoloissa enää yksin Ison-Britannian sisäinen.&nbsp;Miten eteenpäin?&nbsp;</p><p>Monenlaiset käyttäytymismallit ovat olleet esillä. Oma näkemykseni on vaikeuksien velloessa vahvistunut sellaiseksi, että koko onnettomasta Brexit-kuviosta olisi syytä päästä nopeasti eroon. Maailma ei odota, vaan etenee Euroopan kärsiessä brexit-prosessista, jonka pitkittymistä on syytä välttää viimeiseen asti. Euroopan unionin oma etu vaatii sitä.</p><p>Brexit voidaan perua, mistä on oikeudellinen kanta olemassa. Esillä ei ole ollut mahdollisuutta selvittää, olisiko koko brexit-kansanäänestys julistettavissa mitättömäksi juridisin perustein.</p><p>Brittiäänestäjät eivät saaneet oikeata tietoa brexit-kampanjoinnin aikana. Koko brexit-kansanäänestys näyttäisi siis olleen fake-tilanne.</p><p>Jos tuollaisin virhetiedoin ostaisit käytetyn auton tai talon tai muuta arvokasta, edessä olisi kaupanpurku. Brexit-kansanäänestyksen tulos perustui vääriin tietoihin sitä ajaneiden taholta. Tästä ei liene erimielisyyttä.</p><p>Niinpä katson, että EU:n tulisi tutkia vaihtoehtoa mitätöidä kansanäänestyksen tuloksen, koska on syytä epäillä valheellisten tietojen johtaneen brexit-äänien lievään enemmistöön. Saattaa olla, että päättäjä voisi olla Ison-Britannian korkein oikeusistuin.</p><p>Tämä saattaisi hillitä valehtelemista ja myös ulkopuolisen fake-materiaalin käyttöä demokratiian normaaleissa, ydinasioissa, kuten äänestyksissä yhteisistä asioista. Brexitin mitätöiminen voisi olla hedelmällinen lopputulos tulevaisuuden vaalikampanjoinnin pitämiseksi totuudellisina perusfaktojen osalta ylipäätään EU-maissa, jonne Iso-Britannia oikeasti kuuluu.</p><p>Jos kansaäänestys mitätöitäisiin, pääministeri May ei voisi enää väittää, ettei kansan ääntä olisi kuultu. Iso-Britannia voisi palata pää pystyssä keskeiseksi Euroopan ja maailmanpoliittisen toimijan EU:n vahvaksi tekijäksi.</p> Maailman vanhin edustuksellinen demokratia yskii pahemman kerran. Illan tyrmäävä äänestystulos 432-202 pääministerin esitykselle erosopimukseksi on numeraalisesti täystyrmäys. Brexit on muodostunut jo Eurooppaa ja sen kehitystä häiritseväksi tekijäksi. Asia ei ole nykyoloissa enää yksin Ison-Britannian sisäinen. Miten eteenpäin? 

Monenlaiset käyttäytymismallit ovat olleet esillä. Oma näkemykseni on vaikeuksien velloessa vahvistunut sellaiseksi, että koko onnettomasta Brexit-kuviosta olisi syytä päästä nopeasti eroon. Maailma ei odota, vaan etenee Euroopan kärsiessä brexit-prosessista, jonka pitkittymistä on syytä välttää viimeiseen asti. Euroopan unionin oma etu vaatii sitä.

Brexit voidaan perua, mistä on oikeudellinen kanta olemassa. Esillä ei ole ollut mahdollisuutta selvittää, olisiko koko brexit-kansanäänestys julistettavissa mitättömäksi juridisin perustein.

Brittiäänestäjät eivät saaneet oikeata tietoa brexit-kampanjoinnin aikana. Koko brexit-kansanäänestys näyttäisi siis olleen fake-tilanne.

Jos tuollaisin virhetiedoin ostaisit käytetyn auton tai talon tai muuta arvokasta, edessä olisi kaupanpurku. Brexit-kansanäänestyksen tulos perustui vääriin tietoihin sitä ajaneiden taholta. Tästä ei liene erimielisyyttä.

Niinpä katson, että EU:n tulisi tutkia vaihtoehtoa mitätöidä kansanäänestyksen tuloksen, koska on syytä epäillä valheellisten tietojen johtaneen brexit-äänien lievään enemmistöön. Saattaa olla, että päättäjä voisi olla Ison-Britannian korkein oikeusistuin.

Tämä saattaisi hillitä valehtelemista ja myös ulkopuolisen fake-materiaalin käyttöä demokratiian normaaleissa, ydinasioissa, kuten äänestyksissä yhteisistä asioista. Brexitin mitätöiminen voisi olla hedelmällinen lopputulos tulevaisuuden vaalikampanjoinnin pitämiseksi totuudellisina perusfaktojen osalta ylipäätään EU-maissa, jonne Iso-Britannia oikeasti kuuluu.

Jos kansaäänestys mitätöitäisiin, pääministeri May ei voisi enää väittää, ettei kansan ääntä olisi kuultu. Iso-Britannia voisi palata pää pystyssä keskeiseksi Euroopan ja maailmanpoliittisen toimijan EU:n vahvaksi tekijäksi.

]]>
41 http://seppinenj.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267692-nopeasti-eroon-brittien-brexit-sekoilusta#comments Ulkomaat Brexit Tue, 15 Jan 2019 20:24:03 +0000 Jukka Seppinen http://seppinenj.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267692-nopeasti-eroon-brittien-brexit-sekoilusta
Britannian historian suurin tappio hallitukselle http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267688-britannian-historian-suurin-tappio-hallitukselle <p>Järisyttäviä lukuja.</p><p>&nbsp;</p><p>Britannian parlamentin alahuone on juuri hylännyt Theresa Mayn hallituksen ja Euroopan unionin välisen sopimuksen äänin 432&ndash;202.</p><p>Tämä lienee kaikkien aikojen suurin hallituksen äänestystappio maan historiassa.</p><p>Jo alustavassa äänestyksessä hylättiin ehdotus siitä, että Britannialla olisi halutessaan oikeus erota yksipuolisesti väliaikaiseen tulliunioniin kuuluvasta Irlannin backstopista. Äänin 600&ndash;24. Uskomatonta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Järisyttäviä lukuja.

 

Britannian parlamentin alahuone on juuri hylännyt Theresa Mayn hallituksen ja Euroopan unionin välisen sopimuksen äänin 432–202.

Tämä lienee kaikkien aikojen suurin hallituksen äänestystappio maan historiassa.

Jo alustavassa äänestyksessä hylättiin ehdotus siitä, että Britannialla olisi halutessaan oikeus erota yksipuolisesti väliaikaiseen tulliunioniin kuuluvasta Irlannin backstopista. Äänin 600–24. Uskomatonta.

]]>
72 http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267688-britannian-historian-suurin-tappio-hallitukselle#comments Brexit Theresa Mayn hallitus Tue, 15 Jan 2019 19:45:52 +0000 Jari-Pekka Vuorela http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267688-britannian-historian-suurin-tappio-hallitukselle
Brexit peruuntuu http://sakarikouti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267675-brexit-peruuntuu <p>Kesällä 2016 Britanniassa pidettiin brexit-kansanäänestys, johon liittyen silloinen pääministeri David Cameron teki kaksi virhettä. Ensimmäinen oli, että hän ylipäätään järjesti äänestyksen luottaen saavansa kansan puolelleen.</p><p>Äänestyksessä Britannian eroa EU:sta kannatti 51,9 prosenttia äänestäjistä, siis erittäin niukka enemmistö. Usein mitä hankalampi asia, sen lähempänä äänestys- tai galluptulos on 50/50:tä. Näin suuressa ja kauaskantoisessa asiassa yhden äänen enemmistö ei kuitenkaan saisi riittää, vaikka se demokraattinen enemmistö onkin.</p><p>Lämmityspatterin termostaatissa on tekniikka, joka on hienolta nimeltään hystereesi. Siinä on suuntaan ja toiseen pieni välys, eli patteri alkaa lämmittämään, kun lämpö tippuu alle 20 asteen, mutta lopettaa lämmityksen vastan 21 asteessa. Cameronin toinen virhe oli, ettei hän äänestyksen jälkeen sanonut, että sori tuo luku ei riitä. Olisi tarvittu 60 % kannatus, jotta eroprosessi käynnistettäisiin.</p><p>Periaate on vastaava kuin perustuslain muuttamisessa, eli yksinkertainen enemmistö ei siinäkään riitä, jotta muutokset ovat &rdquo;jähmeämpiä&rdquo;. Mainitusta Cameronin ilmoituksesta olisi seurannut huutoa, mutta sitä on Britanniassa muutenkin riittänyt viimeiset 2,5 vuotta äänestyksen jälkeen. Toki olisi ollut tyylikkäämpää &ndash; muttei ehkä mahdollista &ndash; julistaa 60 prosentin raja etukäteen.</p><p>EU-eron kannattajat eivät olisi äänestystä voittaneet, ellei juuri edellisenä syksynä olisi tullut pakolaistulvaa ympäri Eurooppaa, myös Britanniaan. Venäjän on myös arveltu avittaneen tulosta, ja erilaisten valeuutisten ja väärien käsitysten. Eroamiskampanjan nokkamies Boris Johnson poistui näyttämöltä heti kansanäänestyksen jälkeen, eikä muun muassa lähtenyt pääministeriehdokkaaksi.</p><p>Karkea jako taisi olla, että nuoremmat halusivat pysyä EU:ssa, mutta vanhemmat erota. Vaikka tulevaisuus koskettaa enemmän nuoria, he siis hävisivät tämän äänestyksen.</p><p>Britannian pitkän EU-jäsenyyden aikana sen ja muun EU:n väliin on kasvanut lukemattomia &rdquo;verisuonia&rdquo;. Elintarvikkeet ja tuotteet pitäisi eron jälkeen tarkastaa rajalla. Suuryritysten ja yritysverkostojen tuotantoketjut ovat nyt erittäin integroituja Britannian sisä- ja ulkopuolella, mitkä brexit katkoisi. Tietovirrat voivat katketa, kun muun muassa tietosuojan tasot täytyy erikseen sopia.</p><p>Britannia on tiivis osa Euroopan avaruusyhteistyötä, mihin brexit aiheuttaa hankaluutta ja epävarmuutta. On puhuttu, että brexitin vuoksi Land Rover siirtää 45.000 työpaikkaa Britanniasta Slovakiaan tai että 100.000 rahoitusalan työpaikkaa häviää Britanniasta.</p><p>Englanti halusi ulos, Skotlanti pysyä EU:ssa, Pohjois-Irlanti taas ulos, ja Irlantihan ei ole minnekään lähdössä. Siis alueittainkin tilanteessa on sik-sakin makua.</p><p>Tänään brittiparlamentti päättää, hyväksyykö se pääministeri Mayn erosopimuksen, ja luultavasti hylkää sopimuksen. Sitä seuraavan jonkinlaisen kaaoksen jälkeen myöhemmin tänä vuonna tulee luultavasti uusi kansanäänestys, jonka tuloksena britit lopulta kuitenkin jäävät EU:hun. Muulle EU:lle sopii kyllä, että ero peruuntuu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kesällä 2016 Britanniassa pidettiin brexit-kansanäänestys, johon liittyen silloinen pääministeri David Cameron teki kaksi virhettä. Ensimmäinen oli, että hän ylipäätään järjesti äänestyksen luottaen saavansa kansan puolelleen.

Äänestyksessä Britannian eroa EU:sta kannatti 51,9 prosenttia äänestäjistä, siis erittäin niukka enemmistö. Usein mitä hankalampi asia, sen lähempänä äänestys- tai galluptulos on 50/50:tä. Näin suuressa ja kauaskantoisessa asiassa yhden äänen enemmistö ei kuitenkaan saisi riittää, vaikka se demokraattinen enemmistö onkin.

Lämmityspatterin termostaatissa on tekniikka, joka on hienolta nimeltään hystereesi. Siinä on suuntaan ja toiseen pieni välys, eli patteri alkaa lämmittämään, kun lämpö tippuu alle 20 asteen, mutta lopettaa lämmityksen vastan 21 asteessa. Cameronin toinen virhe oli, ettei hän äänestyksen jälkeen sanonut, että sori tuo luku ei riitä. Olisi tarvittu 60 % kannatus, jotta eroprosessi käynnistettäisiin.

Periaate on vastaava kuin perustuslain muuttamisessa, eli yksinkertainen enemmistö ei siinäkään riitä, jotta muutokset ovat ”jähmeämpiä”. Mainitusta Cameronin ilmoituksesta olisi seurannut huutoa, mutta sitä on Britanniassa muutenkin riittänyt viimeiset 2,5 vuotta äänestyksen jälkeen. Toki olisi ollut tyylikkäämpää – muttei ehkä mahdollista – julistaa 60 prosentin raja etukäteen.

EU-eron kannattajat eivät olisi äänestystä voittaneet, ellei juuri edellisenä syksynä olisi tullut pakolaistulvaa ympäri Eurooppaa, myös Britanniaan. Venäjän on myös arveltu avittaneen tulosta, ja erilaisten valeuutisten ja väärien käsitysten. Eroamiskampanjan nokkamies Boris Johnson poistui näyttämöltä heti kansanäänestyksen jälkeen, eikä muun muassa lähtenyt pääministeriehdokkaaksi.

Karkea jako taisi olla, että nuoremmat halusivat pysyä EU:ssa, mutta vanhemmat erota. Vaikka tulevaisuus koskettaa enemmän nuoria, he siis hävisivät tämän äänestyksen.

Britannian pitkän EU-jäsenyyden aikana sen ja muun EU:n väliin on kasvanut lukemattomia ”verisuonia”. Elintarvikkeet ja tuotteet pitäisi eron jälkeen tarkastaa rajalla. Suuryritysten ja yritysverkostojen tuotantoketjut ovat nyt erittäin integroituja Britannian sisä- ja ulkopuolella, mitkä brexit katkoisi. Tietovirrat voivat katketa, kun muun muassa tietosuojan tasot täytyy erikseen sopia.

Britannia on tiivis osa Euroopan avaruusyhteistyötä, mihin brexit aiheuttaa hankaluutta ja epävarmuutta. On puhuttu, että brexitin vuoksi Land Rover siirtää 45.000 työpaikkaa Britanniasta Slovakiaan tai että 100.000 rahoitusalan työpaikkaa häviää Britanniasta.

Englanti halusi ulos, Skotlanti pysyä EU:ssa, Pohjois-Irlanti taas ulos, ja Irlantihan ei ole minnekään lähdössä. Siis alueittainkin tilanteessa on sik-sakin makua.

Tänään brittiparlamentti päättää, hyväksyykö se pääministeri Mayn erosopimuksen, ja luultavasti hylkää sopimuksen. Sitä seuraavan jonkinlaisen kaaoksen jälkeen myöhemmin tänä vuonna tulee luultavasti uusi kansanäänestys, jonka tuloksena britit lopulta kuitenkin jäävät EU:hun. Muulle EU:lle sopii kyllä, että ero peruuntuu.

]]>
7 http://sakarikouti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267675-brexit-peruuntuu#comments Brexit Tue, 15 Jan 2019 17:35:13 +0000 Sakari Kouti http://sakarikouti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267675-brexit-peruuntuu
Neuvoteltu Brexit-sopimus on väliaikainen tulliliitto http://aveollila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267641-v <p><strong>&nbsp;</strong>Valtamedia työntää uutisia kiihtyvään tahtiin brittien Brexit-sopimuksesta ja siitä, että asia ratkennee tämän päivän (15.1.2019) äänestyksessä. Se on tuotu selvästi esiin, että äänestyksen tuloksena britit lähtevät EU:sta joko ilman sopimusta tai sitten neuvotellun tuloksen mukaisesti (kutsuttu myös Mayn sopimukseksi). Tämä jälkimmäinen vaihtoehto onkin sitten hyvin tarkkaan pidetty suurelta yleisöltä piilossa, että mikä on sen oleellinen sisältö ja mitä se tarkoittaisi.</p><p>Löysin tänä aamuna tiedon, että pääministeri Mayn neuvottelema Brexit-sopimus tarkoittaa väliaikaista tulliliittoa 31.12.2020 asti. Siinä on myös optio yhden kerran jatkettavasta siirtymäkauden pidennyksestä, joka on tehtävä ennen 1.7.2020.</p><p>Aika usein menee sekaisin käsitteet yhteismarkkinat, vapaakauppa ja tulliliitto. Sisämarkkinat tarkoittavat kuuluisaa neljää vapautta: ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja rahan vapaata liikkumista. Vapaakaupassa tai tulliliitossa ei sovelleta ihmisten vapaata liikkumista. Tulliliitto eroaa vapaakaupasta siinä, että tulliliiton alueella sovelletaan yhteisiä tullimääräyksiä kolmansia maita koskien, kun taas vapakaupassa kumpikin osapuoli soveltaa omia säännöksiään kolmansia maita koskien.</p><p>EU-propagandan mukaisesti pääministeri May on saanut osakseen kovaa arvostelua ja säälittelyä, että hän joutunut tekemään kovin huonon sopimuksen EU:n kanssa. Väliaikainen tulliliitto ei mielestäni ole huono sopimus, vaikka Brexitin tarkoituksena tietääkseni on ollut vapaakauppa-sopimus EU:n kanssa. <strong>EU on sanonut, että britit eivät saa poimia rusinoita pullasta.</strong> EU:n politiikka kuvaa erinomaisesti se, että EU ja Japani ovat solmineet vapaakauppasopimuksen, joka astuu voimaan helmikuussa 2019. Nuorisoslangilla: EU voi siis olla Japani kaa, mutta ei Englannin kaa.</p><p>Minulle ei ole yhtään epäselvää, mistä tässä on kysymys. EU haluaa hajoamisprosessissa olevalle EU:lle osoittaa, että ei kannata yrittää brittien temppua. Jos sen teette, olette luopiota, joita kohdellaan pahemmin kuin kolmansia maita eli olette hylkiöitä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Valtamedia työntää uutisia kiihtyvään tahtiin brittien Brexit-sopimuksesta ja siitä, että asia ratkennee tämän päivän (15.1.2019) äänestyksessä. Se on tuotu selvästi esiin, että äänestyksen tuloksena britit lähtevät EU:sta joko ilman sopimusta tai sitten neuvotellun tuloksen mukaisesti (kutsuttu myös Mayn sopimukseksi). Tämä jälkimmäinen vaihtoehto onkin sitten hyvin tarkkaan pidetty suurelta yleisöltä piilossa, että mikä on sen oleellinen sisältö ja mitä se tarkoittaisi.

Löysin tänä aamuna tiedon, että pääministeri Mayn neuvottelema Brexit-sopimus tarkoittaa väliaikaista tulliliittoa 31.12.2020 asti. Siinä on myös optio yhden kerran jatkettavasta siirtymäkauden pidennyksestä, joka on tehtävä ennen 1.7.2020.

Aika usein menee sekaisin käsitteet yhteismarkkinat, vapaakauppa ja tulliliitto. Sisämarkkinat tarkoittavat kuuluisaa neljää vapautta: ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja rahan vapaata liikkumista. Vapaakaupassa tai tulliliitossa ei sovelleta ihmisten vapaata liikkumista. Tulliliitto eroaa vapaakaupasta siinä, että tulliliiton alueella sovelletaan yhteisiä tullimääräyksiä kolmansia maita koskien, kun taas vapakaupassa kumpikin osapuoli soveltaa omia säännöksiään kolmansia maita koskien.

EU-propagandan mukaisesti pääministeri May on saanut osakseen kovaa arvostelua ja säälittelyä, että hän joutunut tekemään kovin huonon sopimuksen EU:n kanssa. Väliaikainen tulliliitto ei mielestäni ole huono sopimus, vaikka Brexitin tarkoituksena tietääkseni on ollut vapaakauppa-sopimus EU:n kanssa. EU on sanonut, että britit eivät saa poimia rusinoita pullasta. EU:n politiikka kuvaa erinomaisesti se, että EU ja Japani ovat solmineet vapaakauppasopimuksen, joka astuu voimaan helmikuussa 2019. Nuorisoslangilla: EU voi siis olla Japani kaa, mutta ei Englannin kaa.

Minulle ei ole yhtään epäselvää, mistä tässä on kysymys. EU haluaa hajoamisprosessissa olevalle EU:lle osoittaa, että ei kannata yrittää brittien temppua. Jos sen teette, olette luopiota, joita kohdellaan pahemmin kuin kolmansia maita eli olette hylkiöitä.

 

]]>
39 http://aveollila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267641-v#comments Brexit EU Tulliliitto Vapaakauppa Yhteismarkkinat Tue, 15 Jan 2019 08:50:09 +0000 Antero Ollila http://aveollila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267641-v
Englannin brexit juna http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267208-englannin-brexit-juna <p>Englannin brexit juna on syöksymässä kohti kuilua.</p> <p>Junan kyydissä ovat sekä brexitistit, että brexitin vastustajat, sekä myös EU:n jäsenmaat.</p> <p>Kaikki näkevät minne juna on menossa, mutta miksi mitään ei tehdä junan pysäyttämiseksi?</p> <p>Junassa ei näyttäisi olevan käsijarrua, tai se on epäkunnossa.</p> <hr /><p>Toki tämä edellä esittämäni näky voi olla vain näköharha, kenties tarkoituksella luotu näköharha.</p> <p>Asiat on saatettu näyttämään tältä jotain tiettyä tarkoitusta varten.</p> <p>Sen tarkoituksen toteuttamiseksi on jo laadittu suunnitelmat,</p> <p>tarkat suunnitelmat tai vähemmän tarkat suunnitelmat,</p> <p>&nbsp;</p> <p>Ne suunnitelmat&nbsp; toteutetaan sitten siinä tapauksessa että tämä luotu mielikuva kohti kuilua syöksyvästä junasta, täynnä pelosta kirkuvia englantilaisparkoja, saavat aikaan jonkin odotetun reaktion, kenties englantilaisten kansallisen yhtenäisyyden siitä ettei mitään brexitiä edes tarvita.</p> <p>Jos tämä luotu mielikuva ei tuota toivottua kansallista yhtenäisyyttä ja luopumista koko brexit- hankkeesta,&nbsp; niin siinäkin tapauksessa lienee olemassa joku varasuunnitelma, vaikkapa sellainen suunnitelma että EU antaa viimetingassa periksi joissan Englannin brexitisteille tärkeissä asioissa ja saadaan aikaan siedettävä erosopimus.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Jäljestäpäin sitten kohotetaan maljoja ja onnitellaan toinen toisiaan siitä että Englannin brexit- juna saatiin sittenkin pysähtymään, juuri siihen kuilun partaalle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Englannin brexit juna on syöksymässä kohti kuilua.

Junan kyydissä ovat sekä brexitistit, että brexitin vastustajat, sekä myös EU:n jäsenmaat.

Kaikki näkevät minne juna on menossa, mutta miksi mitään ei tehdä junan pysäyttämiseksi?

Junassa ei näyttäisi olevan käsijarrua, tai se on epäkunnossa.


Toki tämä edellä esittämäni näky voi olla vain näköharha, kenties tarkoituksella luotu näköharha.

Asiat on saatettu näyttämään tältä jotain tiettyä tarkoitusta varten.

Sen tarkoituksen toteuttamiseksi on jo laadittu suunnitelmat,

tarkat suunnitelmat tai vähemmän tarkat suunnitelmat,

 

Ne suunnitelmat  toteutetaan sitten siinä tapauksessa että tämä luotu mielikuva kohti kuilua syöksyvästä junasta, täynnä pelosta kirkuvia englantilaisparkoja, saavat aikaan jonkin odotetun reaktion, kenties englantilaisten kansallisen yhtenäisyyden siitä ettei mitään brexitiä edes tarvita.

Jos tämä luotu mielikuva ei tuota toivottua kansallista yhtenäisyyttä ja luopumista koko brexit- hankkeesta,  niin siinäkin tapauksessa lienee olemassa joku varasuunnitelma, vaikkapa sellainen suunnitelma että EU antaa viimetingassa periksi joissan Englannin brexitisteille tärkeissä asioissa ja saadaan aikaan siedettävä erosopimus.

 

Jäljestäpäin sitten kohotetaan maljoja ja onnitellaan toinen toisiaan siitä että Englannin brexit- juna saatiin sittenkin pysähtymään, juuri siihen kuilun partaalle.

]]>
41 http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267208-englannin-brexit-juna#comments Brexit Thu, 10 Jan 2019 05:08:33 +0000 Arto Vihavainen http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267208-englannin-brexit-juna
Brexit? http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267177-brexit <p>Britannian EU-eron &quot;deadline&quot; lähenee ja aikaa on vielä runsaat kaksi kuukautta. Kukaan ei kuitenkaan vielä tiedä, lähteekö Britannia Euroopan unionista EU:n ja Britannian keskenään sopiman mukaan vai sopimuksettomassa tilassa. Britannian parlamentti äänestää sopimuksesta ensi viikolla. Lopputuloksesta ei kukaan voi olla varma. Enemmän on veikattu parlamentin hylkäävän sopimuksen EU:n kanssa.</p> <p>Yle uutisessaan esittää oivan kaavion siitä kuinka ero tulee tapahtumaan erilaisissa äänestyksen jälkeisissä vaihtoehdoissa. Hyväksyy parlamentti sitten sopimuksen tai ei.</p> <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10588023" title="https://yle.fi/uutiset/3-10588023">https://yle.fi/uutiset/3-10588023</a></p> <p>Theresa May on puun ja kuoren välissä. Kävi äänestyksessä niin tai näin on ratkaisu joka tapauksessa vaikea taloudellisesti ja muutenkin. Se on jo jakanut britit syvästi kahteen eri leiriin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Britannian EU-eron "deadline" lähenee ja aikaa on vielä runsaat kaksi kuukautta. Kukaan ei kuitenkaan vielä tiedä, lähteekö Britannia Euroopan unionista EU:n ja Britannian keskenään sopiman mukaan vai sopimuksettomassa tilassa. Britannian parlamentti äänestää sopimuksesta ensi viikolla. Lopputuloksesta ei kukaan voi olla varma. Enemmän on veikattu parlamentin hylkäävän sopimuksen EU:n kanssa.

Yle uutisessaan esittää oivan kaavion siitä kuinka ero tulee tapahtumaan erilaisissa äänestyksen jälkeisissä vaihtoehdoissa. Hyväksyy parlamentti sitten sopimuksen tai ei.

https://yle.fi/uutiset/3-10588023

Theresa May on puun ja kuoren välissä. Kävi äänestyksessä niin tai näin on ratkaisu joka tapauksessa vaikea taloudellisesti ja muutenkin. Se on jo jakanut britit syvästi kahteen eri leiriin.

]]>
29 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267177-brexit#comments Brexit EU Theresa May Wed, 09 Jan 2019 14:01:27 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267177-brexit
Kaksoiskansalaisuus edellyttää vastavuoroisuutta http://veikkopoyhonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266859-kaksoiskansalaisuus-edellyttaa-vastavuoroisuutta <p>Suomessa kaksoiskansalaisuus tuli mahdolliseksi 1.6.2003, jolloin laki asiasta astui voimaan. Lain mukaan ulkomailla asuva suomalainen voi saada ao. maan kansalaisuuden ilman, että menettää Suomen kansalaisuuden. Vastaavasti Suomessa asuva ulkomaalainen voi saada Suomen kansalaisuuden.</p><p>Tällä hetkellä kaksoiskansalaisuus on ajankohtainen kysymys useasta syystä. Eräs on Englannin brexit, joka askarruttaa Englannissa asuvia suomalaisia. Aiemmin Englannissa asuvien suomalaisten ei ole juurikaan tarvinnut miettiä kaksoiskansalaisuuden hankkimista. Nyt asia on erittäin ajankohtainen ja kiireellinen.</p><p>Suomessa laki ei tunne vastavuoroisuuden periaatetta. Tämä on ongelma suhteessa Venäjään. Suomessa kaksoiskansalaisista (vuonna 2016 lähes 105 000) suurin ryhmä olivat Suomen ja Venäjän kansalaiset (n. 27 500). Tulevaisuutta ajatellen tärkeä kysymys on, miten suhtautua Suomen kansalaisuuden myöntämiseen Suomessa asuville Venäjän kansalaisille, kun Venäjä ei myönnä Venäjällä asuville suomalaisille Suomen kaksoiskansalaisuutta. Kysymys on vaikea, mutta silti siitä tulisi keskustella. Ehdotan, että Suomi asettaisi asiantuntijoista ja eri poliittisista ryhmistä kootun komitean miettimään ratkaisua. Tavoitteena tulisi olla vastavuoroisuuden periaatteen saavuttaminen myös Venäjän ja Suomen suhteissa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa kaksoiskansalaisuus tuli mahdolliseksi 1.6.2003, jolloin laki asiasta astui voimaan. Lain mukaan ulkomailla asuva suomalainen voi saada ao. maan kansalaisuuden ilman, että menettää Suomen kansalaisuuden. Vastaavasti Suomessa asuva ulkomaalainen voi saada Suomen kansalaisuuden.

Tällä hetkellä kaksoiskansalaisuus on ajankohtainen kysymys useasta syystä. Eräs on Englannin brexit, joka askarruttaa Englannissa asuvia suomalaisia. Aiemmin Englannissa asuvien suomalaisten ei ole juurikaan tarvinnut miettiä kaksoiskansalaisuuden hankkimista. Nyt asia on erittäin ajankohtainen ja kiireellinen.

Suomessa laki ei tunne vastavuoroisuuden periaatetta. Tämä on ongelma suhteessa Venäjään. Suomessa kaksoiskansalaisista (vuonna 2016 lähes 105 000) suurin ryhmä olivat Suomen ja Venäjän kansalaiset (n. 27 500). Tulevaisuutta ajatellen tärkeä kysymys on, miten suhtautua Suomen kansalaisuuden myöntämiseen Suomessa asuville Venäjän kansalaisille, kun Venäjä ei myönnä Venäjällä asuville suomalaisille Suomen kaksoiskansalaisuutta. Kysymys on vaikea, mutta silti siitä tulisi keskustella. Ehdotan, että Suomi asettaisi asiantuntijoista ja eri poliittisista ryhmistä kootun komitean miettimään ratkaisua. Tavoitteena tulisi olla vastavuoroisuuden periaatteen saavuttaminen myös Venäjän ja Suomen suhteissa.

]]>
3 http://veikkopoyhonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266859-kaksoiskansalaisuus-edellyttaa-vastavuoroisuutta#comments Brexit Kaksoiskansalaisuus Venäjä Thu, 03 Jan 2019 14:34:44 +0000 Veikko Pöyhönen http://veikkopoyhonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266859-kaksoiskansalaisuus-edellyttaa-vastavuoroisuutta
Suomen itsenäisyys on palautettava http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266605-suomen-itsenaisyys-on-palautettava <p>Suomen satavuotista itsenäisyyttä ja siihen liittyneitä vuoden 1918 tapahtumia juhlittaessa ja käsiteltäessä on vähällä huomiolle jäänyt itsenäisyydestä ja vapaudesta maksettu kallis hinta, jonka edelliset sukupolvet ovat hyvinvointivaltiomme saavuttamiseksi maksaneet. Kansan verovaroin ylläpidetty julkisuuskuva on tietoisesti muokattu itsenäistä Suomen kansallisvaltiota väheksyväksi ja eurooppalaista liittovaltiota ihailevaksi. Tämä on väärin.&nbsp;</p><p>Kansallisten arvojen polkemisessa on menty niin pitkälle, että kansallismielisyyttä korostavat puolueet ja ihmiset on leimattu &rdquo;populisteiksi&rdquo;, vihanlietsojiksi, äärioikeistolaisiksi ja natseiksi. Suvaitsevaisiksi kaiken hyväksyjiksi itsensä leimanneet ihmiset ja puolueet ovat täysin suvaitsemattomia niitä laillisia puolueita kohtaan, jotka suhtautuvat kriittisesti EU:hun ja ovat tyytymättömiä siihen tilaan missä Suomi nettomaksajana ja etelävaltioiden takuumiehenä EU:ssa on.</p><p>Millä lailla ja millä oikeudella kansalaisilta on viety oikeus arvostella oman maansa ja unionin hallintoa? Sellaista lakia ei (vielä) ole, mutta valtakoneisto toimii kuin sellainen laki jo olisi olemassa. Tätä ei voida hyväksyä.&nbsp;</p><p>EU:n liittovaltiota tavoitteleva valtaeliitti puhuu mielellään EU:n perusarvoista, joita ovat ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioitus, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio. Unioniin ei voi kuulua yksikään maa, jotka ei tunnusta näitä arvoja.&nbsp;</p><p>EU:n arvoihin ei hyväksytty kristillis-humaania arvopohjaa, joka on koko länsimaisen demokratian ja oikeusvaltioajattelun perusta. EU:n rakentajien arvoperustana on Ranskan suuren vallankumouksen jumalankielteinen, järjen valtaa ihaileva periaate, jota myös marxilaiset vallankumoukset ovat noudattaneet rankimpana 1900-luvun toteuttajanaan Venäjän 1917 vallankumous.</p><p>EU:n liittovaltiohanketta toteutetaankin aivan muilla sektoreilla kuin &rdquo;perusarvojen&rdquo; alueella. Lainsäädäntöä yhdenmukaistetaan niin että Suomen lainsäädäntöelimen eduskunnan omaa kansallista leinsäädäntöä on jäljellä enää noin 40 prosenttia. Yhteisen rahan lisäksi EU:n keskuspankki hallitsee rahamaailmaa. Suomi on joutunut miljardeilla euroilla tukemaan mm. Kreikan pankkeja. Nyt on Italia kaatumassa jäsenmaiden syliin. Suomalaisten säästäjien rahat ovat yli kymmenen vuotta lojuneet pankeissa korottomilla tileillä. Keskuspankki syytää &rdquo;elvytysrahaa&rdquo; jäsenmaihin. Rajaton Eurooppa ottaa vastaan &rdquo;pakolaisia&rdquo;, nyt &rdquo;siirtolaisia&rdquo;, jäsenmaihin. Kansalta, ei edes kansaneduskunnalta kysytä lupaa tähän. Hallitus suorastaan kutsuu heitä rajattomasti tänne. Kansalaisuuksia jaetaan kevyin perustein. Syntyy kuva, että muukalaisista tehdään pikavauhtia &rdquo;suomalaisia&rdquo;, jotta &rdquo;uussuomalaisten&rdquo; rikokset siirtyvät &rdquo;suomalaisten&rdquo; piikkiin. Maahanmuuton kokonaisrasitus Suomelle lienee miljardeja euroja vuodessa. Suomalaisten köyhyys kasvaa, muukalaisten hyvinvointi paranee. Leipäjonoissa muukalaisia ei näy.</p><p>Annammeko kansallisesti itsenäisen ja omavaraisen hyvinvointi-Suomen tuhoutua? Emme anna. Haluan että itsenäinen Suomi palautetaan noudattamalla Britannian esimerkkiä. Britannia lähtee ensisijaisesti siksi, että se haluaa panna sulut maahanmuutolle ja päättää lainsäädännöstään itse. USA:n tavoin se ei halua olla koko maailman sosiaalihuollon ja turvallisuuden maksumiehenä ja silti olla kaikkien edunsaajien maailmanlaajuisena sylkykuppina.&nbsp;</p><p>Maailman rahamiesten hallitsemaa maailmanhallitusta ei näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa ainakaan Suomeen tule. Se on meidän suomalaisten itse ensi eduskunta- ja eurovaaleissa ratkaistava. Valtaa Suomessa ei käytä EU, vaan sitä käyttää edelleen Suomen kansa ja sen valitsema valtiopäiville kokoontunut eduskunta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen satavuotista itsenäisyyttä ja siihen liittyneitä vuoden 1918 tapahtumia juhlittaessa ja käsiteltäessä on vähällä huomiolle jäänyt itsenäisyydestä ja vapaudesta maksettu kallis hinta, jonka edelliset sukupolvet ovat hyvinvointivaltiomme saavuttamiseksi maksaneet. Kansan verovaroin ylläpidetty julkisuuskuva on tietoisesti muokattu itsenäistä Suomen kansallisvaltiota väheksyväksi ja eurooppalaista liittovaltiota ihailevaksi. Tämä on väärin. 

Kansallisten arvojen polkemisessa on menty niin pitkälle, että kansallismielisyyttä korostavat puolueet ja ihmiset on leimattu ”populisteiksi”, vihanlietsojiksi, äärioikeistolaisiksi ja natseiksi. Suvaitsevaisiksi kaiken hyväksyjiksi itsensä leimanneet ihmiset ja puolueet ovat täysin suvaitsemattomia niitä laillisia puolueita kohtaan, jotka suhtautuvat kriittisesti EU:hun ja ovat tyytymättömiä siihen tilaan missä Suomi nettomaksajana ja etelävaltioiden takuumiehenä EU:ssa on.

Millä lailla ja millä oikeudella kansalaisilta on viety oikeus arvostella oman maansa ja unionin hallintoa? Sellaista lakia ei (vielä) ole, mutta valtakoneisto toimii kuin sellainen laki jo olisi olemassa. Tätä ei voida hyväksyä. 

EU:n liittovaltiota tavoitteleva valtaeliitti puhuu mielellään EU:n perusarvoista, joita ovat ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioitus, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio. Unioniin ei voi kuulua yksikään maa, jotka ei tunnusta näitä arvoja. 

EU:n arvoihin ei hyväksytty kristillis-humaania arvopohjaa, joka on koko länsimaisen demokratian ja oikeusvaltioajattelun perusta. EU:n rakentajien arvoperustana on Ranskan suuren vallankumouksen jumalankielteinen, järjen valtaa ihaileva periaate, jota myös marxilaiset vallankumoukset ovat noudattaneet rankimpana 1900-luvun toteuttajanaan Venäjän 1917 vallankumous.

EU:n liittovaltiohanketta toteutetaankin aivan muilla sektoreilla kuin ”perusarvojen” alueella. Lainsäädäntöä yhdenmukaistetaan niin että Suomen lainsäädäntöelimen eduskunnan omaa kansallista leinsäädäntöä on jäljellä enää noin 40 prosenttia. Yhteisen rahan lisäksi EU:n keskuspankki hallitsee rahamaailmaa. Suomi on joutunut miljardeilla euroilla tukemaan mm. Kreikan pankkeja. Nyt on Italia kaatumassa jäsenmaiden syliin. Suomalaisten säästäjien rahat ovat yli kymmenen vuotta lojuneet pankeissa korottomilla tileillä. Keskuspankki syytää ”elvytysrahaa” jäsenmaihin. Rajaton Eurooppa ottaa vastaan ”pakolaisia”, nyt ”siirtolaisia”, jäsenmaihin. Kansalta, ei edes kansaneduskunnalta kysytä lupaa tähän. Hallitus suorastaan kutsuu heitä rajattomasti tänne. Kansalaisuuksia jaetaan kevyin perustein. Syntyy kuva, että muukalaisista tehdään pikavauhtia ”suomalaisia”, jotta ”uussuomalaisten” rikokset siirtyvät ”suomalaisten” piikkiin. Maahanmuuton kokonaisrasitus Suomelle lienee miljardeja euroja vuodessa. Suomalaisten köyhyys kasvaa, muukalaisten hyvinvointi paranee. Leipäjonoissa muukalaisia ei näy.

Annammeko kansallisesti itsenäisen ja omavaraisen hyvinvointi-Suomen tuhoutua? Emme anna. Haluan että itsenäinen Suomi palautetaan noudattamalla Britannian esimerkkiä. Britannia lähtee ensisijaisesti siksi, että se haluaa panna sulut maahanmuutolle ja päättää lainsäädännöstään itse. USA:n tavoin se ei halua olla koko maailman sosiaalihuollon ja turvallisuuden maksumiehenä ja silti olla kaikkien edunsaajien maailmanlaajuisena sylkykuppina. 

Maailman rahamiesten hallitsemaa maailmanhallitusta ei näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa ainakaan Suomeen tule. Se on meidän suomalaisten itse ensi eduskunta- ja eurovaaleissa ratkaistava. Valtaa Suomessa ei käytä EU, vaan sitä käyttää edelleen Suomen kansa ja sen valitsema valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

]]>
186 http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266605-suomen-itsenaisyys-on-palautettava#comments Brexit Euroopan unioni Itsenäisyys Kansallismielisyys Liittovaltio Sat, 29 Dec 2018 12:47:26 +0000 Matti Kyllönen http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266605-suomen-itsenaisyys-on-palautettava